Kiistat siirtävät ilmastopäätöksiä EU-parlamentissa

Uusin valtakunnan metsien inventointi (VMI) paljastaa, että metsien hiilen sidonta ja kasvu ovat aiempaa suurempia. Kuva: Kankaanpää Jaana

Ilmastolainsäädännön valmistelu takkuaa Euroopan parlamentissa. Alun perin äänestyksen piti olla ympäristövaliokunnassa jo tämän viikon torstaina, mutta se lykkääntyi.

Uuden aikataulun mukaan äänestykset ovat ympäristövaliokunnassa 11.7. ja täysistunnossa 12.9.2017.

Ympäristövaliokunta on johtava valiokunta ennen parlamentin lopullista kantaa.

Syynä lykkääntymiseen oli europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) mukaan "halu löytää yhteisymmärrystä muutamien keskeisten ongelmien suhteen".

Torvalds painottaa, että jos keskeisiä kantoja ei muuteta, maankäyttösektori muuttuu luonnonsuojeluohjelmaksi.

"Lulucf on kirjanpito-ohjelma hiilidioksidipäästöjen ja nielun kehityksestä. Näemme nyt pientä liikkumista aika pahasti ideologisoituneista asenteista ja toivomme siksi, että järki ja tieto voittaisivat."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on toiveikas. EU:n ilmastolainsäädäntö on ministerin mielestä edennyt parlamentissa oikeaan suuntaan, mutta työnsarkaa on vielä jäljellä.

Maatalous- ja teollisuusvaliokunta ovat päässeet komission ehdotukseen tehtävistä muutoksista yksimielisyyteen, ja ne ovat samoilla linjoilla Suomen kanssa.

"Toivotaan, että myös ympäristövaliokunnassa mennään samaan suuntaan", Leppä toteaa.

Hänen mukaansa suurin kipupiste piilee edelleen komission laskentasäännöissä, ja vanhoissa vertailuvuosissa, johon Suomen metsien käyttö perustuu.

Metsäalan huolena on, että metsien hiilen sidonnalle esitettäisiin tiukka vähimmäisvaatimus, jolloin sen alittaminen tekisi metsistä päästölähteen hiilinielun sijaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen metsien sitoma hiilidioksidi ja sen päästöt poikkeavat useita miljoonia tonneja vuodessa komission tekemistä laskelmista. Uusin valtakunnan metsien inventointi (VMI) paljastaa, että metsien hiilen sidonta ja kasvu ovat aiempaa suurempia.

Tuoreimmat kasvuluvut tulisikin ottaa metsäalan toimijoiden mielestä huomioon.

"Jos metsien käyttöön tulee merkittäviä rajoitteita, päästövähennyksiä joudutaan paikkaamaan muilta toimialoilta eikä sieltä, missä se oikeasti sitoo", Leppä sanoo.

Lepän mukaan tukea vertailuvuoden muuttamiseen nykyistä metsien kasvua vastaaviin tietoihin on satanut muilta jäsenmailta.

Suomen kannalla ovat jäsenmaista ainakin Ranska, Ruotsi, Itävalta. Saksa, Britannia ja Italia kannattavat komission alkuperäistä suunnitelmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ollut kirjeitse yhteydessä komission puheenjohtajaan Jean-Claude Junckeriin.

"Sain vastauksen komission puheenjohtajalta kirjeeseeni metsien hiilinieluihin liittyvästä asetuksesta. Juncker kertoi ymmärtävänsä metsien keskeisen merkityksen Suomelle ja on pyytänyt komissaari Miguel Arias Cañetea neuvottelemaan asiasta kanssamme. Määrätietoinen työ metsiemme kestävän käytön puolesta jatkuu. Asia on tärkeä metsiemme käytön ja biotalouden menestymiseksi", pääministeri tiedotti viime viikolla Facebook-tilillään.

Cañete on ​Euroopan komission ilmastotoimista ja energia-asioista vastaava komissaari.

Lue myös: Suomen metsien kasvu kiihtynyt jo 109,9 miljoonaan kuutiometriin vuodessa