Lukijalta: EU sallii kiintiömetsästyksen kannanhoidon työkaluna

Ilves. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Muutamat toimijatahot arvioivat MT:n artikkelissa 13.3., että tiukasti suojeltujen karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys kiintiömetsästyksellä olisi EU-oikeuden vastaista. Tätä epäilevää viestiä on toistettu ilman perusteluja joulukuusta alkaen, kun eduskunta sääti asiasta lain.

Jos perustelu on se, että karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltuja ja siksi niiden kiintiömetsästys ei ole mahdollista, mihin luontodirektiivin kohtaan näkemys pohjautuu?

Perusteluja kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksen EU-lainmukaisuuden puolesta löytyy runsaasti.

EU:n luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnan keinoina lupa- tai kiintiöjärjestelmä.

EU-tuomioistuin totesi vuonna 2005 vireille pannusta Suomen susitapauksesta C-342/05, että vastoin EU komission silloista kantaa poikkeuksille voidaan asettaa kiintiöitä, jos muut poikkeusehdot täyttyvät.

Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu poronhoitoalueella jo vuosikymmenien ajan ilman valituksia ja EU:n puuttumista asiaan. Kiintiömetsästyksestä ei ole Suomen liittymissopimuksessa erillistä mainintaa, joten kyse ei ole poronhoitoalueelle erikseen sallitusta poikkeuksesta.

Kiintiömetsästystä toteutetaan myös Slovakiassa, Latviassa, Romaniassa, Virossa ja Ruotsissa.

Eduskunta edellytti kiintiömetsästystä koskevasta laista päättäessään, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä”.

Karhukanta on jatkuvasti kasvanut. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 kasvu oli 16 prosenttia. Karhuja on kanta-arvion mukaan noin 2 500. Ilveksiä on Luken arvion mukaan 3 500. Karhun ja ilveksen kannat ovat erittäin vahvasti suotuisan suojelun tason yläpuolella.

Metsästämättömyyden vuoksi karhujen ihmisarkuus on heikentynyt, mistä niin paikalliset asukkaat kuin viranomaiset kantavat huolta. Ilveksiä on hyvin runsaasti ja niitä havaitaan yhä enemmän kapisina ja nälkiintyneinä. Molempien lajien kiintiömetsästys on saatava käyntiin.

Karhun kannanhoidollisen metsästyksen aika 20. elokuuta lähestyy. Karhun metsästystä tarvitaan useiden maakuntien alueilla.

Nyt tulee selvittää ja todentaa karhun kannanhoidollisen metsästyksen perustelut alueellisesti ja paikallisesti. Samanaikaisesti on määriteltävä paikalliset kiintiöalueet ja metsästyskiintiöt. Karhukannan tiheys ja maakuntien asujien sosioekonominen näkökulma on otettava huomioon metsästyksen perusteluissa.

Eduskunnan tahdon mukaisesti kiintiömetsästyksen valmistelu tulee tehdä viipymättä. Toivottavasti valmistelussa kuullaan myös meitä metsästäjiä.

Jaakko Silpola

toiminnanjohtaja

Suomen Metsästäjäliitto ry