
Sallan laajoilla rimpisoilla taivallettiin vuosien tauon jälkeen metsähanhien pyynnissä – jahti päättyi eilen, metsästää sai yhden hanhen per metsästäjä
Verotus kohdistui poikueellisiin hanhiin, koska esiaikuiset ja pesinnässään epäonnistuneet linnut ovat menneet alkukesästä sulkimaan Novaja Zemljalle.”Tuonne mennään”, Matti Tolvanen osoittaa kaukana taivaanrannassa näkyvää metsäsaareketta. Välissä on melkoinen suolabyrintti, mutta Tolvanen ei ole suolla ensimmäistä kertaa.
Hän valitsee tottuneesti oikean jänteen, jota pitkin lähdemme ylittämään suota.
Matti Tolvanen on kokenut metsähanhenpyytäjä. Olemme tulleet Sallan laajoilla rimpisoilla metsähanhien perässä.
Maa- ja metsätalousministeriö salli tänä vuonna metsähanhen metsästyksen kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen osassa Lapin maakuntaa. Viikon mittainen metsästys alkoi elokuun 20. päivä, ja metsästää sai yhden hanhen metsästäjää kohden.
Heti alkumatkasta suolla näkyy hanhen mustikkaisia ulosteita. Mustikat ovat metsähanhelle tärkeä ravinto loppukesästä ja syksyllä. Tummansinisiksi värjäytyneet ulosteet on helppo havaita suolla. Suolta löytyy myös hanhen sulkia, mikä on merkki sulkivasta hanhipoikueesta.
Tolvasen mukaan hanhilaskennoissa ei tältä suolta löytynyt poikueita, mutta siitä huolimatta niitä näkyy täällä olleen.
Suon puolivälin paikkeilla kuulemme tutun ”pajatuksen”. Noin parinsadan metrin päässä lentää hanhitokka. Tolvanen laskee parvesta 26 lintua. Siihen mahtuu jo monta poikuetta.
”Menevät suoraan passipaikan kohdalta”, Tolvanen tuumaa. Tokka lentää jo kaukana, mutta juuri ja juuri voi havaita niiden pudottavan korkeutta.
Samalle metsäsaarekkeelle kanssamme saapuvat eri reittiä Tolvasen metsästyskaverit Hannu Tervo ja Jaakko Anttila.
Hanhenmetsästyksen aloitukseen on vielä reilu tunti, joten paikalla ehditään vaihtaa kuulumisia, miettiä passipaikkoja ja taivastella maailman menoa.
Passipaikoilla olemme puoli tuntia ennen aloitusta. Ilma on lämmin, yli 20 astetta.
Kello 11.52 meitä lähestyy matalalla lentäen hanhitokka, joka jo lensi ohitsemme. Nyt linnut ylittävät Tervon passipaikan. Vielä ei voi ampua.
”Joku on ajanut ne viereiseltä suoalueelta lentoon”, toteaa Tolvanen.
Kello 12.00 kuuluu muutama laukaus läheiseltä järveltä. Muuten on hiljaista.
Puoli kahden maissa hanhet palaavat takaisin jo tutuksi tullutta reittiä Tervon päältä. Haulikko laukeaa vain kerran. Parvi häipyy horisonttiin, kunnes yksi eroaa porukasta.
Haulikossa on lataushäiriö, ilmoittaa Tervo. Siksi hän ei ampunut useammin.
Toiselta suolta tulee Tolvaselle viestiä, että siellä olivat ampuneet kaularenkaalla merkityn hanhen, joka oli eronnut parvesta. Se oli ilmeisesti sama hanhi, jota Tervo oli jo ampunut kerran.
Renkaan numerosta huomaamme, että kyse on samaisesta hanhesta, jonka Tervo vuosi sitten merkkasi.
Kahdelta parvi lähestyy suoraan Tolvasen passipaikkaa kohti. Hän ampuu ja pudottaa yhden linnun. Hanhi ottaa kuitenkin jalat alleen ja juoksee kohti läheistä metsäsaareketta.
Paikalle sattumoisin tulleella Jukka Hujasella on kaksi saksanseisojaa mukana. Hujasen vanhempi koira Urho saa vainun hanhen jäljistä, ja kohta koira tulee hanhi suussa takaisin.
On aika mennä taukopaikalle kahvin keittoon ja kertaamaan päivän tapahtumia.
Tolvanen on merkinnyt metsähanhia 2000-luvun alusta alkaen runsaat 250. Niistä 18 on saanut myös gps-paikantimen. Hanhia hän on metsästänyt pienestä pitäen, joten miehelle on kertynyt paljon hanhitietämystä.
Tolvasen mielestä metsästyksen aloitus rajoitetusti on oikea ratkaisu.
”Metsähanhien pesintä näyttäisi epäonnistuneen ilmeisesti myöhäisen kevään vuoksi. Nyt verotus kohdistuu poikueellisiin hanhiin, koska esiaikuiset ja pesinnässään epäonnistuneet linnut ovat menneet alkukesästä sulkimaan Novaja Zemljalle.”
Jo matkaan lähteneet hanhet eivät myöskään näy loppukesän lentolaskennoissa.
”Pari vuotta hanhikanta on selvästi kasvanut”, Tolvanen sanoo. ”Tänä keväänä, kun esiaikuisetkin olivat vielä maisemissa, hanhia näkyi runsaasti.”
Lue aiheesta lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

