Etelä-Savon metsiin tarvitaan lisää osaavia ammattilaisia

MIKKELI (MT)

Metsätalous on Etelä-Savossa poikkeuksellisen merkittävä toimiala, sen osuus alueen bruttokansantuotteesta on parhaimmillaan lähes kymmenesosa. Kantorahaa maakuntaan tulee keskimäärin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon aluejohtaja Antti Heikkilä pitää tärkeänä, että metsiin riittää ammattitaitoisia tekijöitä myös tulevaisuudessa. Maakunnan puunhankinta ja korjuu työllistävät nyt lähes tuhat ammattilaista.

Nykyisistä tekijöistä huomattava osa eläköityy lähivuosina. Etelä-Savoon tarvitaan noin 70 uutta metsäkoneenkuljettajaa ja 30 uutta puutavara-auton kuljettajaa vuodessa.

Puolet metsänhoitoyhdistysten metsureista jää eläkkeelle vuoteen 2016 mennessä. Hoitotöissä on nyt noin 200 ammattilaista.

Taimikonhoidon tason nosto ja nuorten metsien tavoitteen mukainen hoito toisi maakuntaan vielä noin 80 lisätyöpaikkaa.

Heikkilän mukaan metsätalous ei ole iltaruskon ala, vaikka puunjalostustehtaiden sulkemiset ja supistamiset niin saattavat viestittää.

Ainakin Esedun metsäkoneenkuljettajaopetus vetää nuoria. Pääsykokeisiin kutsuttiin 119 peruskoulun päättänyttä, Mikkeliin valittiin 32 ja Pieksämäelle 18 opiskelijaa, opettaja Aimo Laurikainen kertoo.

Kolmevuotiseen opiskeluun sisältyy vähintään 20 viikkoa työssä oppimista. Urakoijat ovat tärkeitä jatko-opin antajia.

Etelä-Savon koneyrittäjien puheenjohtajan Hannu Hokkasen mukaan maakunnassa on noin 80 metsäkoneyrittäjää. Suurimmilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet ottaa nuoria oppiin.

Hokkasen ja Laurikaisen mielestä koneiden nippelitekniikan nuori oppii äkkiä. Alan ammatti vaatii myös metsäluonnon kokonaisvaltaista tuntemusta.

”Hakkuukoneen kuljettajan ammatti on vaativa laji”, Hokkanen korostaa. Vastavalmistuneelta kuljettajalta ei pidä odottaakaan samoja työsuorituksia kuin pitkään alalla olleelta.

Metsäkoneurakointi on pääomavaltainen laji. Muun alan yrittäjä voi pärjätä samalla hallilla 20 vuotta. Puolen miljoonan euron metsäkone pitäisi voida vaihtaa uuteen 2–3 vuoden välein.

Metsätalouden eri organisaatiot teettävät entistä enemmän töitä yrittäjillä. Perinteisestä koneyrittäjyydestä toiminta on laajentunut monipuoliseksi metsäpalvelu- ja metsuriyrittäjyydeksi.

Mikkeliläinen Antti Haverinen perusti Antin Metsäapu -yrityksen seitsemän vuotta sitten. Haverinen huomasi, että metsissä on töitä, mutta tekijöistä on puutetta.

Haverisen yrityksessä nyt kuusi miestä istuttaa ja yksi raivaa. Palkkametsurin Haverinen työllistää 11 kuukautta vuodessa.

Kausityövoimalle eli opiskelijoille ja koululaisille Haverinen pystyy tarjoamaan metsänviljelyä noin sata hehtaaria vuodessa.

”Epämukavuuden sietokyky, oma-aloitteisuus, vastuullisuus, sisäinen yrittäjyys”, Haverinen luettelee ihannetyöntekijän ominaisuuksia. Kunto paranee työtä tehdessä.

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon metsuri Matti Nykänen istutti kaksivuotiaita kuusentaimia aukkoon, josta hakkuutähteet oli korjattu energiaksi. Nykäsen mielestä eteläsavolaiset maat ovat yläosiltaan kivikkoa, alavimmillaan kovaa savea. Välimaasto on hyvää istutusmaata.

Taimissa oli jo pari senttiä uutta kasvua. Nykäsen mukaan ne olisi pitänyt saada maahan kolme viikkoa aikaisemmin.

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon metsäneuvoja Markku Modig pitää taimikoiden varhaishoitoa tärkeänä työmuotona. Ainakaan vielä sitä ei ole pystytty kannattavasti koneistamaan, miehiä ja naisia tarvitaan.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF