Simojoen lohikanta on historiallisen heikko
Veden laatua ja lohen elinvoimaa pyritään parantamaan laajalla yhteistyöhankkeella.
Simojoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava patoamaton lohijoki. Kuva: Kai TirkkonenSimojoella käynnistyy laaja ja monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa joen tilaa ja sen lohikantaa, tiedottaa Tapio Palvelut oy.
Joen lohikanta on tällä hetkellä historiallisen heikko. Simojoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava patoamaton lohijoki.
Tapion mukaan syynä ei ole itse joki vaan sen valuma-alue, joka koostuu pääasiassa jokea ympäröivistä metsistä ja soista.
Valuma-alueella on tehty laajoja ojituksia, minkä vuoksi vesi ei pidäty soille vaan virtaa nopeasti jokeen. Ojitusten seurauksena myös humus, rauta ja kiintoaine kulkeutuvat herkemmin vesistöihin.
Hankkeen tavoitteena on palauttaa valuma-alueen luontainen vedenpidätyskyky hidastamalla valuntaa ja pidättämällä vettä hallitusti.
Lisäksi hankkeessa rakennetaan niin sanottu Simojoki-malli. Sen on määrä toimia valtakunnallisena esimerkkinä, jota voi soveltaa myös muilla valuma-alueilla.
Kuluvan vuoden aikana selvitetään Simojoen valuma-alueen tärkeimmät kuormituslähteet. Lisäksi laaditaan tiekartta tuleville vuosille.
”Simojoki on kansallisesti arvokas joki, ja sen tilan parantaminen vaatii pitkäjänteistä, yhdessä tehtävää työtä. Tiekartta antaa meille selkeän suunnan useiksi vuosiksi eteenpäin, mutta sen toteutuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja sitoutuneita toimijoita”, sanoo Tapio Palveluiden asiakkuusjohtaja Eero Mikkola.
Tapio Palvelut oy:n käynnistämä ja koordinoima hanke on kerännyt jo yli 300 000 euroa rahoitusta.
Tapion lisäksi hankkeessa ovat mukana Simon kunta, Visit Simo, Rapala, Tornator oyj, Lapin mhy, Simonkylän Maa- ja Vesialueiden Osakaskunnat, Simojoen Nousulohi ry, WWF Suomi ja Lapinkoski oy.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
