Kostean energiapuun kuljettamisesta halutaan päästä eroon
ILOMANTSI (MT)
Energiapuun hankintamäärät kasvavat. Samalla kasvaa tarve hallita ajantasaisesti energiapuuvarastojen kosteutta, sanoo professori ja Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman johtaja Lauri Sikanen.
”Alan toimijat yrittävät selvittää energiapuuerien kosteutta muun muassa kasoista otetuilla näytteillä tai yksittäisten puiden haketuksella. Käytännössä ollaan arvailujen varassa.”
Lämpöyrittäjä saa sitä huonomman korvauksen mitä kosteampaa polttoainetta hän toimittaa lämpölaitokselle.
Kostea puu myös painaa kuivaa enemmän, joten sitä voidaan kuljettaa vähemmän. Kuljetukset, hiilidioksidipäästöt sekä kustannukset kasvavat. Liian kostean hakkeen poltto taas lisää typen ja pienhiukkasten päästöjä.
”Energiapuubisneksen kannattavuus paranee, kun kosteuden hallinta saadaan kuntoon”, sanoo Metsä Groupin kehittämispäällikkö Risto Lilleberg.
Puu kuivuu ulkona nopeasti huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Näin osoittavat vuosikymmenien takaiset polttopuiden kuivumisesta ja tuoreet energiapuun kuivumisesta tehdyt tutkimukset.
Syyskuun alusta marraskuun loppuun puu kostuu.
Näin tapahtuu keskimäärin, mutta vuosittainen vaihtelu säässä on merkittävää. Sateisena kesänä puu ei välttämättä kuivu tai kuivana syksynä se voi kuivua pitkäänkin.
Ilomantsiin Mekrijärven tutkimusasemalle meteorologisen sääaseman yhteyteen on perustettu koejärjestely, jonka tuloksia metsäalan toimijat odottavat innolla. Laava-hankkeen kokeessa selvitetään sään ja puun kuivumisen sekä kostumisen yhteyttä.
Kahdessa kehikossa kuivuu 2–3 tonnia hakkuutähteitä ja kahdessa kehikossa noin 10 tonnia energiarankaa. Kehikoiden sisällön painon muutoksia seurataan paineantureilla, joiden mittaustulos tallentuu kerran minuutissa.
”Kasojen painomuutosten seuranta on ainoa luotettava tapa päästä selville veden määrästä metsäbiomassassa. Tämäkään menetelmä ei toki vastaa täysin luonnonoloja”, sanoo Laava-hankkeen johtaja Sikanen.
Alustavien mallinnuskokeilujen mukaan nettohaihdunta, eli potentiaalisen haihdunnan ja sateen erotus, on selittävä tekijä puun kuivumiselle ja kostumiselle.
Tulosten pohjalta kehitetään energiapuun laadun hallintaan ja muutoksiin liittyviä ennustemalleja, kertoo Laava-hankkeen projektipäällikkö Marja Kolström.
Puutteellisen kosteuden hallinnan lisäksi puupolttoainevarastoista haihtuvien kasvihuonekaasujen määrää tunnetaan huonosti. Mekrijärven tutkimusaseman laboratoriossa mitataan hakkuutähteistä ja hakkeesta haihtuvia aineita.
”Selvitämme, mitä ja miten haihtuu ja miten haihtuminen vaikuttaa muun muassa lämpöarvoon”, kuvailee Kolström.
Energiasisällön lisäksi on tärkeää selvittää mahdollisesti haihtuvat vaaralliset yhdisteet, jotta lämpölaitoksilla voidaan minimoida esimerkiksi kaikki työntekijöiden turvallisuuteen liittyvät riskit.
Puupolttoaineiden laadunhallintaa tutkivat Tekesin rahoituksella Itä-Suomen yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Yhteistyötä tehdään puunhankinnan, energiatuotannon ja tietojärjestelmiä rakentavien yritysten kanssa.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
