Lämpenevä ilmasto muokkaa Suomen metsiä – "Jos on riskinvälttäjä, kannattaa kasvattaa sekametsiä"

Ilmastonmuutos voi muuttaa Suomen metsiä rajusti. LEHTIKUVA/Vesa Moilanen 

Ilmastonmuutos saattaa lähivuosikymmeninä muuttaa Suomen metsiä rajusti. Läheskään kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta useimpien arvioiden mukaan kasvukauden pidentyessä metsien kasvu nopeutuu ja metsäraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että metsärajan siirtymisestä on jo saatu tieteellistä näyttöä.

"Koko metsäpeitteinen alue nousee pohjoisemmaksi ja yksittäisiä puita on entistä pohjoisempana ja tunturissa entistä korkeammalla", Mäkipää tiivistää.

Kaikki Suomen nykyiset puulajit pärjäävät Mäkipään mukaan periaatteessa myös tulevaisuuden leudommissa olosuhteissa.

"Meidän sääolommehan vaihtelevat vuodesta toiseen hyvin laajasti, ja nämä lajit ovat geneettisesti sopeutuneet koko tähän vaihteluun. Jos ilmastonmuutos nostaa keskilämpötilaa hieman, mikään puulaji ei ole häviämässä."

Kuluvan kesän poikkeuksellisen pitkät kuivuusjaksotkaan eivät Mäkipään mukaan ole sellaisenaan kohtalokkaita metsille.

"Elinvoimaiset puut selviävät fysiologisesti yhdestä kuivasta vuodesta, jolloin ne pudottavat lehtensä tai varistavat yhden neulasvuosikerran aikaisemmin. Ne ovat kuitenkin stressatussa tilassa, jolloin ne ovat alttiimpia tuhoille. Sieni tai tuholainen voi päästä leviämään normaalia nopeammin, koska puiden puolustuskyky on heikentynyt."

Puulajien välillä on eroja sen suhteen, miten ne kestävät uuden ilmaston mukanaan tuomia muita mullistuksia. Kuuset varsinkin kärsivät juurikäävän ja kirjanpainaja-kaarnakuoriaisen yleistymisestä.

Myös talvien leudontuminen ja roudan puuttuminen lisäävät metsätuhojen riskiä. Tässäkin matalajuuriset kuuset ovat heikoilla.

"Niiden ankkuroituminen heikentyy, kun routa ei ole maassa. Lisäksi metsäkoneiden aiheuttamat juuristovauriot ovat yleisempiä, kun koneet painavat juuria rikki."

Toisaalta kuusi hyötyy eniten lämpimistä ja kosteista vuosista, jos ääri-ilmiöitä ei esiinny. Mäkipää antaakin metsänomistajalle vinkin siitä, mitä uudessa ilmastossa kannattaa kasvattaa.

"Jos on riskinvälttäjä niin kannattaa kasvattaa sekametsiä, mutta jos on riskinsietäjä niin kuusikoita. Parhaissa tilanteissa ne kasvavat parhaiten, mutta samalla ovat altteimpia riskeille. Siinä voi menettää kaiken."

Suomessa hakattiin viime vuonna ennätysmäärä puuta, yli 72 miljoonaa kuutiota. Metsien nopeutuva kasvu saattaa lisätä hakkuita entisestään.

Metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta korostaa, että vaikka ilmastonmuutoksella voi olla metsätalouteen myös edullisia vaikutuksia, se pitäisi ottaa nykyistä suunnitelmallisemmin huomioon metsänhoidon eri osa-alueilla.

"Tutkimukset maailmalla viittaavat vahvasti siihen, että metsien monipuolistaminen puulajivalikoiman suhteen voisi olla yksi keino varautua erilaisiin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin. Käsitykseni mukaan mitään tällaista ei Suomessa kuitenkaan ole kehitteillä."

Lajistoltaan monipuolinen metsä kestää paremmin tuhohyönteisten invaasiot. Tahvosen mukaan ilmastonmuutos ja sään lisääntyvät ääri-ilmiöt pitäisi huomioida myös siinä, miten hakkuut toteutetaan. Niin sanotulla jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla saattaisi olla merkitystä myös myrskytuhojen torjunnassa.

"Keski-Euroopassa on tehty jonkin verran tutkimusta siitä, ovatko myrskytuhot isommat vai pienemmät tällaisessa jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa, jossa ei tehdä avohakkuita."

Myrskytuhot ovat Tahvosen mukaan yleensä suurimmat juuri aukkohakkuiden reunoilla.