Puunkuljetusyrittäjät kärsivät ylikapasiteetista – neljännes yrityksistä tekee tappiota
Kuljetusyrittäjä Pekka Inkala lopetti puun kuljetuksen, sillä ylikapasiteetti polki hinnat pohjamutiin.
Pekka Inkala perusti kuljetusyrityksensä vuonna 2006. Puuta hän oli kuljettanut jo vuodesta 1995. Hänellä on edelleen kahdeksan henkilöä töissä, mutta yritys keskittyy nyt sähköverkkoinfran rakentamiseen. Kuva: Pekka FaliYlikiiminkiläinen kuljetusyrittäjä Pekka Inkala pitää puunkuljetusyrittäjien asemaa tukalana.
Alaa vaivaa hänen mukaansa ylikapasiteetti, joka on polkenut kuljetustaksat niin alas, ettei ajaminen ole yrittäjälle kannattavaa. Kulut sen sijaan tuntuvat kasvavan joka vuosi.
”Pääoman kasvu on niin niukkaa, että on mahdotonta investoida uuteen kalustoon. Autot ovat pirun kalliita”, Inkala selvittää.
Puunkuljetusalaa vaivaa myös kausivaihtelu.
”Välillä töitä on pitänyt painaa kuin hullu, välillä taas ei ole mitään.”
Huhtikuussa Inkala lopetti puunkuljetuksen ja luopui viimeisestä puutavara-autostaan.
Julkisissa tarjouskilpailuissa jotkin kuljetusyritykset hinnoittelevat taksansa niin alas, että muita yrittäjiä hämmästyttää, miten yritykset voivat tehdä tulosta.
Eivätkä ne aina teekään.
Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n tietojen mukaan neljännes alan yrityksistä teki viime vuonna negatiivisen tuloksen.
Tarjouskilpailuja on voittanut yrityksiä, jotka ovat velkasaneerauksessa.
”Ongelma on, että velkasaneeraus pitää yllä ylikapasiteettia. Konkurssi on siitä hyvä, että silloin yritys on pois markkinoilta”, toiminnanjohtaja Kari Palojärvi kommentoi.
Inkalan mukaan velkasaneeraus on väärä tapa auttaa vaikeuksiin joutuneita kuljetusyrityksiä.
”Urakan hinnoitteluvaiheessa pitäisi estää tilanne, jossa yritys ei saa tuottoa työlleen.”
Hänen mukaansa urakat pitäisi laskea niin, että yrittäjälle jäisi noin kymmenen prosentin tuotto liikevaihdosta.
Viime vuonna metsäalan kuljetusyrittäjien mediaanitulos liikevaihdosta oli 2,8 prosenttia.
”Ylikapasiteetti on vääristänyt hintakilpailun.”
Metsäteollisuuden kova investointibuumi purkaisi ylikapasiteetin luonnollisesti.
Inkalan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen ei ainakaan vielä näy Oulun seudulla.
Hän kuitenkin toivoo, että puunkäytön lisäys toisi nostetta myös puunkuljetusalalle.
”Ehdottomasti olisin valmis palaamaan puunkuljetusalalle”, Inkala sanoo.
Koneyrittäjien liitto sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry kirjelmöivät jo 12 vuotta sitten oikeusministeriöön, jotta se kiinnittäisi huomion yrityssaneerauslain aiheuttamiin kilpailun vääristymiin.
Kari Palojärven mukaan tilanne ei ole vuodesta 2005 parantunut.
”Kaluston ylikapasiteetin ja kiristyneen kilpailun myötä velkajärjestelyjen haitalliset vaikutukset ovat kasvaneet”, hän toteaa.
Kone- ja kuljetusyrittäjien mukaan yrityssaneeraukseen ei pitäisi olla edellytyksiä alalla, jossa taloudellisen ahdingon perimmäisenä syynä on yrityksen heikko hinnoitteluvoima tai virheinvestoinnit.
Yrityssaneeraus tuo yrittäjien mukaan väliaikaista helpotusta vain saneeraukseen pääsevälle mutta jättää toimintaympäristön entiselleen ja estää markkinoita tervehtymästä.
Metsäsertifiointijärjestelmien kriteerit edellyttävät, että urakointipalveluiden tuottajina käytetään vain julkiset maksut hoitaneita yrityksiä.
Metsähallituksen Metsätalous Oy ilmoitti syyskuussa hankintapäätöksessään valinneensa puukuljetuksiinsa toimijan, joka Palojärven mukaan on yrityssaneerauksessa ja jolla on verovelkaa maksamatta.
Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula myöntää, että yhtiö käyttää saneerauksessa olevia kuljetusyrittäjiä. Kumpula puolustautuu sillä, että menettely on laillinen.
”Sitä emme tunnista, että puunkuljetusalalla olisi ylikapasiteettia”, Kumpula sanoo.
Metsähallitus kilpailuttaa urakoita monta kertaa vuodessa. Yksi sopimus kestää keskimäärin viisi vuotta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
