Hirvisonnien osuus kannasta kääntyi kasvuun
Runsas hirvenmetsästys viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvatti aikuisten naaraiden osuutta suhteessa uroksiin. Nyt naaraiden osuuden kasvu aikuiskannassa on taittunut ja urosten osuus kasvaa.
Metsästys on aiempina vuosina kohdistunut liikaa uroshirviin, minkä vuoksi naarashirvien osuus kannasta on kasvanut. Nyt tilanne on parantunut. Kuva: MT arkistoViime syksynä metsästäjiä vedottiin suojelemaan hirvisonneja ja kohdistamaan metsästystä hirvilehmiin, sillä sonnien osuus oli laskussa. Tilanne on parantunut. Etelä-Suomessa on nyt 1,8 hirvilehmää ja Pohjois-Suomessa 1,6 hirvilehmää hirvisonnia kohti, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.
Suomen hirvikannan koko viime syksyn jahdin jälkeen on Luken arvion mukaan noin 83 000 hirveä. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin neljä prosenttia.
Kokonaisuutena hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin kanta oli suurimmillaan.
Nykyiset hirvitiheydet ovat suurimmassa osassa maata lähellä alueellisten riistaneuvostojen asettamia tavoitteita. Talvehtivassa kannassa oli Pohjois-Suomessa Oulun ja Lapin läänissä keskimäärin 2,1 hirveä ja Etelä-Suomessa 3,4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.
Hirvikanta tuottaa edelleen runsaasti jälkikasvua: Etelä-Suomessa on 60 vasaa ja Pohjois-Suomessa 53 vasaa sataa aikuista kohti. Toukokuussa Suomeen syntyy noin 46 000 hirvenvasaa, ja hirvikanta ennen syksyn hirvijahtia on noin 126 000 hirveä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
