UPM:n Pesonen perää Suomelta lisää kilpailukykyä
Perjantaina 15. elokuuta 2014
Euroopan paperintuotanto on kannattavuuspeliä. Siinä
vain tehokkaimmat jäävät jäljelle. toimitusjohtaja jussi pesonen, upm
metsätalous
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen kiteyttää yhtiönsä toiminta-ajatuksen puun ja biomassan kannattavaan jalostamiseen. Se ohjaa entistä suuremman osan myynnistä kysynnän perässä Aasian kasvaville markkinoille.
UPM tekee tulosta kuudella erillisellä liiketoiminta-alueella, jotka ovat hyvin erivahvuisia. Noin puolet liikevaihdosta kertyy Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperikoneista, mitä on pidetty ongelmana.
Pesonen korostaa, ettei paperintuotannosta voi puhua yhtenä könttänä. Papereissa ja niiden kysynnässä on suuria eroja sekä lajeittain että alueittain.
”Vaikka paperin kysyntä laskee Euroopassa, se kasvaa samaan aikaan Aasiassa. Tähän muutokseen meidän on vain sopeuduttava.”
Sopeutuminen tarkoittaa kannattavuudesta huolehtimista. Se on määriä ja markkinaosuuksia tärkeämpää.
”Euroopan paperintuotanto on kannattavuuspeliä. Siinä vain tehokkaimmat jäävät jäljelle.”
Pelin kovuudesta kertoo, että Euroopasta on viimeisen viiden vuoden aikana suljettu 10 miljoonaa tonnin tuotannon verran paperilinjoja.
Pesosen mukaan pudotuspeli tulee vielä jatkumaan Euroopassa.
”Etenkin sanomalehdet ja toimistopaperit kärsivät nopeasta digitaalisesta tiedonvälityksestä. Aikakauslehtien näkymät ovat siltä osin paremmat.”
Suomen haasteena on etäisyys. Tehtaiden kannattavuuden on oltava niin hyvä, että niitä kannattaa pyörittää, vaikka etäisyyttä paperin käyttäjiin on 1 500 kilometriä.
”Suomessa sijaitsevilta tehtailta on löydyttävä kustannuskilpailukykyä tuon takamatkan lyömiseen. Se koskee raaka-ainetta, työvoimaa, energiaa ja kaikkia muitakin tuotantopanoksia.”
Suomen vahvuuksiin on kuulunut hyvä raaka-aine ja tehokas puunkorjuu. Myös osaamisen ja teknologian osalta Suomi oli pitkään kärjessä.
”Nyt tuo yhtälö ei enää toimi yhtä hyvin kuin ennen. Yhteiskunnalta vaaditaan rohkeutta huolehtia teollisuuden kilpailukykyisen toiminnan edellytyksistä. Se edellyttää muun muassa joustavuuden lisäämistä työmarkkinoilla.”
Pesosen mukaan Suomessa metsäteollisuutta rasitetaan verotuksella ja säännöksillä kovemmin kuin kilpailijamaissa.
Pesonen korostaa kilpailukykyä. Ilman sitä tehtaat karkaavat muualle ja metsät jäävät käyttämättä.
”Metsien kasvusta käytetään vain puolet. Se ei ole hyvä tilanne.”
Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2007, kun kantohinnat huitelivat pilvissä. Havutukeista maksettiin yli 70 euroa kuutiolta.
”Se vei metsäteollisuuden kilpailukyvyn. Investoinnit Suomeen loppuivat vuosiksi.”
UPM:llä investoinnit jäivät alle kolmannekseen poistoista eli pääomat virtasivat pois Suomesta.
Nyt tilanne on toinen. Puukauppa on käynyt tasaisesti ja hintojen nousu on ollut maltillista. Kannattavan toiminnan edellytysten paluu näkyy investointeina.
”UPM kasvattaa selluntuotantoa 10 prosentilla. Toteutettujen hankkeiden lisäksi meille jää vielä mahdollisuus kasvattaa tuotantoa Kaukaan tehtaalla.”
Erityisen innoissaan Pesonen on Lappeenrannan uusiutuvan dieselin jalostamosta, joka on vähitellen valmis tuotannon käynnistämiseen. Se on yksi osoitus metsäteollisuuden kyvystä uusiutua.
”Biotalouteen siirtymisestä on puhuttu pitkään. Uusiutuva diesel osoittaa, että UPM:ssä sen aika on nyt. Jo ennen uusiutuvaa dieseliä UPM on tuonut markkinoille uudenlaisia puumuovikomposiitteja ja vanerituotteita.”
Toisaalta metsäteollisuuden sivutuotteiden osalta nyt on saatu vasta pää auki. Uusien tuotteiden kehittäminen kuitenkin kestää, eikä niiden kaupalliset läpimurrot ole varmoja. ” UPM on kuitenkin pidemmällä kuin monet muut.”
Tavaroiden liikuttelun kustannusten pysyminen kurissa on entistä tärkeämpää. Metsäyhtiöt ovat siksi vaatineet tiestön pitämistä kunnossa.
Siltä osin toive ei ole toteutunut. Valtio on päästänyt rahapulassaan tiestön ja siltojen kunnon heikkenemään. Toisaalta kuljetuksille on sallittu lisää painoa.
Metsäteollisuuden kannattavuutta syö myös merikuljetusten hintoja nostava rikkidirektiivi.
Pesonen pohtii merikuljetuksia suuressa mittakaavassa. Hän heittää ilmaan kysymyksen, tarvitaanko Suomessa nykyistä satamamäärää.
”Ehkä satamiakin kannattaisi keskittää. Nykyistä suuremmat yksiköt voisivat tuoda säästöä kuljetuskustannuksiin.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
