Metsänomistajat ihmettelevät: Sähkölinjalla kasvaneet 6000 euron energiapuut poljettiin ajourille luvatta ja korvauksetta

Vahinkoa kärsineet maanomistajat Paavo Klasila (vas.), Anita Jäärni ja Antti Jäärni tarkastelevat puunajokoneiden alle poljettuja energiapuitaan Fingridin uudella sähkölinjalla Iin Kuivaniemessä. Sähkölinjan 62 metrin levyisen johtokäytävän 3,6 kilometrin mittainen reitti avohakattiin osaksi yli satavuotiaan aarnimetsän lävitse.  Kuva: Kari Lindholm

Korkeajännitelinjan avohakkuissa kaadetuista, ajourien kantavuuden parantamiseen käytetyistä energiapuista on noussut kiista paikallisten maanomistajien ja Fingrid Oyj:n välillä Pohjois-Pohjanmaan Iissä.

”Vahinko meidän osaltamme on noin 6 000 euroa. Summa perustuu ajourille poljettujen energiarankojen markkinahintaan, josta ei ole saatu korvausta. Energiarankojen käyttöön ei ole kysytty lupaa, eikä sitä ole myöskään annettu”, simolaiset maaseutuyrittäjät Anita ja Antti Jäärni kertovat.

Antti Jäärnin mukaan kiistanalaiselle energiapuuerälle olisi ollut tarvetta Simon hakeosuuskunnan lämpölaitoksella, joka käyttää haketta Simon kuntakeskuksen rakennusten lämmittämiseen.

Maahan poljettujen puiden energiamäärä vastaa 4–5 prosentin osuutta sen vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta. Antti Jäärni on osuuskunnan jäsen.

”Normaalisti energiapuut hakataan kasoihin ajouran reunalle kuivumaan. Ne olisi voitu kasata johtokäytävän laidalle, josta olisimme noutaneet ne talvella omalla kalustolla.”

Fingrid perustelee menettelyään Antti Jäärnille osoittamassaan sähköpostiviestissä sillä, ettei energiapuun keruu ole yhtiölle kannattavaa toimintaa sekä sillä, että lunastuspäätös antaa yhtiölle oikeuden poistaa puuston johtoalueelta ja reunavyöhykkeiltä.

Fingrid toteaa viestissä lisäksi, että puunpoistoa koskevassa infokirjeessä on mainittu ostettavat puutavaralajit.

Yhtiön mukaan energiapuun korjuusta omaan käyttöön olisi pitänyt sopia erikseen puunkorjuu-urakoitsijan kanssa ja että energiapuun korjuusta ja käytöstä oli keskusteltu Oulussa järjestetyssä alkukokouksessa.

”Mutta antaako lunastuslaki yhtiölle oikeuden tärvellä lunastuksen kohteena olevaa markkinakelpoista omaisuutta korvauksetta, kuten nyt on tehty”, Antti Jäärni kritisoi.

Vahinkoa kärsineiden maanomistajien mielestä uusi sähkölinja olisi ollut rakennettavissa helposti ja paljon pienemmin haitoin viereisen avosuon kautta, jossa sijaitsee käytössä oleva vanha korkeajännitelinja.

Avosuolle rakentamisen esteeksi tuli neljän hehtaarin kokoinen soidensuojelualueen kulmaus, jonka ohittamiseksi metsää kaadettiin noin 2 000 kiintokuutiometrin verran 3,6 kilometrin matkalta ja 23–24 hehtaarin alalta.

”Metsät olivat osaksi yli 100-vuotiasta luonnonmukaista aarnimetsää, jotka soidensuojelun takia nyt tuhoutuivat. Sähkölinjojen alle jää valtakunnan tasolla valtavia metsäpinta-aloja, jotka poistuvat metsätalouskäytöstä ja hiilinieluista pysyvästi”, Antti Jäärni huomauttaa.