Venäläiset jyräävät halvalla koivuvanerilla, EU pohtii polkumyyntitullin jatkamista

Koivuvaneri taipuu Iskun Lahden kalustetehtaalla vaikka koulutuoleiksi. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Timo Filpus

Venäläiset ja osin myös kiinalaiset tuottajat ovat vallanneet Euroopan koivuvanerikauppaa halvoilla hinnoilla. EU:n mukaan kyse on polkumyynnistä.

Euroopan unioni vastasi venäläisen koivuvanerin polkumyyntiin ottamalla kesäkuussa käyttöön 15–16 prosentin väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille. Ne ovat voimassa puoli vuotta.

Polkumyyntitullin lisäksi venäläisestä koivuvanerista on maksettava myös yleinen seitsemän prosentin tuontitulli.

Seuraavaksi EU miettii, pitäisikö polkumyyntitulli määrätä pysyväksi. Komission on määrä päättää asiasta 11.12.2021 mennessä, kertovat tutkijat Esa-Jussi Viitala ja Antti Mutanen Luonnonvarakeskuksesta.

Viitalan ja Mutasen mukaan eurooppalaisten koivuvanerin tuottajien yhteenliittymä Wood­pecker teki valituksen venäläisen koivuvanerin polkumyynnistä komissiolle syksyllä 2020.

Yhteenliittymän jäsenyritysten osuus EU-alueen koivuvanerin tuotannosta on merkittävä, noin 60 prosenttia. Pääosa tuotannosta on peräisin Suomesta, Baltiasta ja Puolasta.

Komissio aloitti tapauksen tutkinnan välittömästi kantelun jälkeen. Se keräsi aineistoa ja tutkimusotoksen, jonka avulla mahdollisia vahinkoja arvioidaan.

Otoksessa ovat Suomessa toimivista yhtiöistä mukana Latvijas Fineris ja Metsä Wood.

”Metsä Woodin vanerituotantohan on ollut jo pitkään hieman hankaluuksissa: tulos ei ole ollut kovin hyvä”; Viitala toteaa.

Tänä vuonna vanerin kysyntä olisi ollut aiempaa paremmin kohdallaan. Ongelmaksi on noussut koivutukin saatavuus.

”Koivuvanerin hyvä markkinatilanne on lisännyt koivutukin käyttöä. Kotimaan tarjonta ei ole riittänyt paikkaamaan lisätarvetta”, Metsä Groupista kerrottiin lokakuussa.

Tutkinnan aikana on kuultu myös UPM:n vaneriyhtiöitä Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Ehkä juuri tuon ulkomaisen tuotannon takia yhtiö on tehnyt vanerilla hyvää tulosta viimeiset viisi vuotta.

EU:n määräämä väliaikainen polkumyyntitulli koskee UPM:n Venäjällä sijaitsevan Chudovon vaneritehtaan vientiä EU:n alueelle.

Komissio perusteli väliaikaista rangaistusluonteista tullia sillä, että venäläiset tuottajat olivat polkeneet koivuvanerin hintoja. Alhaisilla hinnoillaan ne olivat vallanneet markkinoita paikallisilta tuottajilta Euroopan unionissa.

”Komission mukaan tämä oli aiheuttanut vahinkoa unionin koivuvaneriteollisuudelle ja toimijoille. Kantelun tekijät arvioivat vahingot erittäin suuriksi”, Viitala ja Mutala kirjoittavat blogissaan.

Venäläisten tuottajien on myös epäilty saavan erilaisia valtion tukia, samoin kuin etua maan asettamista raakapuun vientitulleista ja -kiintiöistä.

Kyseessä on komission ensimmäinen koivuvaneria koskeva polkumyyntitutkimus. Euroopan unionin vaneriteollisuuden kannalta kyse on kuitenkin merkittävästä asiasta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana venäläisen koivuvanerin tuonti EU-alueelle on kasvanut voimakkaasti. Samalla sen hinta on laskenut.

Viitalan ja Mutalan mukaan epäilyt polkumyynnistä eivät ole vanerimarkkinoilla harvinaisia. Etenkin Pohjois- Amerikassa polkumyyntisyytöksiä ja -tutkintoja on ollut viime vuosina kohtalaisen paljon.

Kohteina ovat olleet ennen muuta kiinalaiset ja brasilialaiset vanerintuottajat. Myös Etelä-Korea on asettanut polkumyyntitulleja kiinalaiselle, malesialaiselle ja vietnamilaiselle lehtipuuvanerille.

Etelä-Korea on merkittävin suomalaisen koivuvanerin ostaja Aasiassa.

Tällä hetkellä EU:ssa ovat voimassa polkumyyntitullit kiinalaiselle erikoisvanerille, jota käytetään erityisesti veneenrakennuksessa ja kalusteissa. Tämän rangaistustullin on määrä loppua kesällä 2022.

Lue myös:

Luken tutkijoiden kirjoitus aiheesta.