Metsäteollisuuden kustannuskilpailu voi viedä lisää tuotantoa Suomesta
”Jos rikkidirektiivi toteutuu sellaisena kuin on suunniteltu nyt, meiltä siirtyy 300 000 tonnia paperinvalmistusta Suomesta Euroopan tehtaille”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Määrä vastaisi suunnilleen yhden keskisuuren paperikoneen vuosituotantoa.
Pesonen sivuuttaa väitteet, joiden mukaan teollisuus vain kitisee turhaan ympäristöinvestointeja vastaan.
”En valita, vaan sanon, että tämä on valintakysymys. Yhtiön tasolla tehdään päätös, minne sijoittaudutaan. Suomalaisena olen huolissani. Jos Suomi ei huolehdi kilpailukyvystään, meillä ei ole helppo täällä olla.”
Vuodesta 2015 alkaen vaikuttavan rikkidirektiivin kustannukset heiluttavat herkästi paperiteollisuutta, koska alalla on yhä liikaa tehtaita Euroopassa. Ne kilpailevat armotta keskenään.
”Euroopan paperiteollisuuden pelin nimi on kustannuspeli. Pelin voittaa mielestäni se, jolla on riittävän monta tehdasta ja raaka-ainepohjaa, ja se, joka tekee kaikkia toimia: konsolidaatiota, investointeja ja restrukturointia, eli rakennemuutosta ja sulkemisia.”
Pesonen arvioi, että Euroopan heikoimmat tehtaat eivät tuota edes kustannuksiaan vastaavaa kassavirtaa.
UPM:llä näitä tehtaita ei ole vaan tuotantokoneisto on kunnossa, hän vakuuttaa. Mutta paperikoneiden parhaimmisto ei ole Suomessa.
”Yritysostojen kautta meillä on Euroopan viisi uudenaikaisinta konetta: Haindlistä tuli Schongau ysi, Augsburgin kolmonen, Myllykoski-kaupassa Lang, Hürth, Plattling”, Pesonen luettelee.
”Suomi on logistisesti kaukana päämarkkinoista, 1 500 kilometriä. UPM:ssä on rakennettu tarkoituksella vahvasti Keski-Eurooppaan. Siellä se kysyntä on.”
Valtioiden ja EU:n sääntely tuovat metsäteollisuudelle sekä hyvää että huonoa. EU:n eri alueita epätasa-arvoisesti kohteleva rikkidirektiivi vääristää kilpailukykyä, mutta unionin laajuinen velvoite 10 prosentin bio-osuudesta liikennepolttoaineisssa luo uutta liiketoimintaa. UPM on päättänyt rakentaa Lappeenrantaan biodieseltehtaan, joka käyttää raaka-aineenaan mäntyöljyä.
Pesosen mielestä sääntely on oikea tapa edistää uusiutuvaa energiaa, koska sen seurauksena syntyvä toiminta on markkinaehtoista. Syöttötariffit ja suorat tuet vääristävät markkinoita ja ovat alttiita politiikan suunnanmuutoksille.
”Se mikä perustuu regulaatioon, on samaa, kuin että liikenteessä on nopeusrajoitukset. Tässä on se suuri ero, miksi olemme luottavaisia, emmekä näe biodieseltehtaassa riskiä. Kun on regulaatio, muodostuu markkina. 10 prosentin osuudella Euroopan kysyntä on vähintään 20 miljoonaa tonnia. Me valmistamme 100 000 tonnia.”
Pesosen esimerkki huonosta bioenergiapolitiikasta on puuperäisen sähköntuotannon tukeminen.
”Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos puuta poltettaisiin sähköksi markkinaehtoisesti. Olen aidosti huolissani, että tuhotaan perustervettä teollisuutta tukemalla puun polttoa.”
Pesosen kaudella UPM on julistautunut biofore-yhtiöksi. ”Se kuvaa meidän strategiaa. Olemme uusiutuvan, kierrätettävän raaka-aineen jalostaja.”
UPM panostaa biopolttoaineiden ohella uusiin materiaaleihin kuten nanoselluun ja puumuovikomposiitteihin. Puutuotteissa sen vahvuus on vaneri.
Kasvualoikseen yhtiö on määritellyt energian, sellun, tarratuotteet, Aasian paperintuotannon ja biopolttoaineet.
Afrikka on alkanut kiinnostaa.
”Se on kasvava, kiinnostava maanosa. Koko ajan mietitään, voidaanko olla mukana kehittämässä plantaaseja ja sitä tulevaisuutta.”
Investoinnit Afrikkaan ovat kuitenkin vuosien päässä, Pesonen arvioi.
Paperi tuo vielä UPM:n liikevaihdosta yli puolet, mutta kasvualojen liikevaihto on lisääntynyt 40 prosenttia neljässä vuodessa. Toimitusjohtajan mielestä kehitys on jäänyt julkisuudessa paperitehtaiden sulkemisten varjoon.
”Muutoksen tahti, tarve ja mahdollisuudet ovat jääneet aika lailla kuvaamatta. Kun puhun itse suoraan ihmisille, saan kuulla, että UPM:hän on ihan erilainen kuin viestimissä kerrotaan.”
Sahauksen rooli on osin hankkia kuitua sellu- ja paperitehtaille. Toisaalta laudan ja lankun tuottaminen on myös sopeutumista Suomessa tarjolla olevaan ”metsänkuvaan”. Puukauppa pyörii tukin hinnalla, mutta tukillekaan ei ole markkinoita, jos sahat kuolevat, Pesonen varoittaa.
”Suomessa on hyvä teollisen rakenteen ja metsien yhteensopivuus. Sitä ei saisi rikkoa toimilla, joiden seurauksena teollisuutta häviää.”
Kotimaan tasaisen puukaupan ohella tuonti Venäjältä on Pesosen mielestä osa luontevaa puunhankintaa.
”On aika loogista, ettei Itä-Suomen tehtailla ole vain puoliympyrän muotoinen hankinta-alue vaan kokoympyrä. Venäjä tulee silloin mukaan.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
