Metla etsii uutta aikaa metsänkylvölle Lapissa
SODANKYLÄ
Kun metsänkylväjät ja -istuttajat käyvät vähiin, koneellistettu metsänkylvö yleistyy. Muutaman viikon mittainen, juhannukseen päättyvä kevätkesän kylvösesonki on huomattu kasvussa oleviin kylvötarpeisiin nähden liian lyhyeksi.
”Etsimme kolmivuotisessa kenttäkokeessamme muitakin mahdollisia ajankohtia metsänkylvölle”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija, dosentti Ville Hallikainen Rovaniemeltä.
Tutkijat etsivät uutta tietoa metsänuudistamiseen myös resurssien jakamisen ja kustannussäästöjen näkökulmasta.
”Toiveissa on, että riittävän hyviin kasvutuloksiin päästään edullisemmilla uudistamismenetelmillä. Kalliille pottitainten istuttamiselle kannattaa hakea vaihtoehtoja.”
Mikäli pidennetty kylvökausi osoittautuu kenttäkokeissa menestykseksi, päivitetyt metsänkylvön teesit on tarkoitus lisätä tuleviin metsänhoidon suosituksiin toissijaisena kylvöajankohtana Pohjois-Suomessa.
Kevätkesä säilyisi uusissa ohjeissa tärkeimpänä kylvöaikana.
”Suositukset koskisivat toki vain niitä alueita, joissa talvi tulee jämäkästi ilman monia sulamis- ja jäätymisjaksoja, jotka tekevät taimettumiselle hallaa. Eteläisen Suomen osalta kylvöajat tulisi tutkia erikseen”, Hallikainen kertoo.
Aikaisimmissa metsänhoidon suosituksissa käytännössä muut kylvöajankohdat kuin kevätkesä ovat olleet ankarasti kiellettyjä.
Metsähallituksen kiinnostus antoi kimmokkeen uusien kylvöaikojen tutkimiselle.
”Metsähallituksen Lapissa tekemistä karuhkojen mäntykankaiden syyskylvöistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia aikaisemmilta vuosilta”, Hallikainen kertoo.
50 satunnaisesti valitun valtionmaan syyskylvetyn lohkon inventointiaineisto osoitti, että loka-marraskuussa tehdyt kylvöt ovat onnistuneet aivan yhtä hyvin kuin perinteiset kevätkylvöt.
”Pelkkä inventointi ei kerro syy- ja seuraussuhteista. Useamman vuoden koesarja huomioi säävaihtelut vuosien välillä. Tästä syystä kylvöt tehdään vuosittain kesä-, heinä-, elo-, syys- ja marraskuussa.”
Sodankylän Ruonivaarassa siemenlajeina käytetään tavallista männynsiementä sekä käsiteltyä ja käsittelemätöntä kontortamännynsiementä. Osa niistä kylvetään uusissa turvetta ja siemeniä sisältävissä kylvöpusseissa.
”Kokeessa siemenet kylvetään käsityönä tuoreeseen, koneella tehtyyn äestysjälkeen. Hehtaaritiheydeksi tavoitellaan 2 500–5 000 tainta.”
Kokeessa käytetyt suomalaisen männyn siemenet ovat peräisin Sodankylän pohjoisosista noin 260 metrin korkeudelta merenpinnasta, itävyydeksi on luvattu 95 prosenttia.
Kylvökokeet liittyvät Nor For -yhteistyöhankkeeseen, jossa ovat mukana Metlan ja Metsähallituksen lisäksi Ruotsin maatalousyliopisto SLU ja Ruotsin metsähallitus Sveaskog.
”Haluamme tietää, voiko konekylvöä tehdä läpi kesän. Koneellinen kylvö olisi sekä halvempi että taimien kokonaiskasvun kannalta parempi menetelmä kuin metsän istuttaminen pottitaimilla”, kertoo Sveaskogin tutkimusjohtaja Hans Winsa.
Winsa kylvää Sodankylän koealoille ruotsalaisten suosimaa kontortamäntyä, jossa sitä kasvaa noin 600 000 hehtaaria.
”Kontorta on kuitupuuna yhtä käyttökelpoinen laji kuin perinteinen mänty. Selvitämme kontortan osalta etenkin sen syyskylvön ominaisuuksia, laji levittää muutenkin siemenensä syksyllä.”
Kylvökokeen tuloksia on luvassa koesarjan päättymisen jälkeen vuonna 2016.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
