Kuusien kantama käpytaakkaraskain yli kymmeneen vuoteen

Kävyt kuivataan erityisesti karistamoa varten suunnitellussa koneessa puhaltamalla niihin 40-asteista ilmaa. Lämpö ja kuivuus avaavat käpyjen suomut, ja siemen varisee kuljettimen hihnalle. Sakari Pönniö kurkistaa koneeseen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto

HAUSJÄRVI (MT)

”1990-luvulla luultiin, että nythän kuusen siemenviljelykset rupesivat tuottamaan”, kertoo Siemen-Tapion päällikkö Sakari Pönniö. Hyviä siemensatoja saatiin tuolloin parin vuoden välein. Sitten alkoikin ankea jakso.

Edellinen kunnon siemenvuosi kuusella oli 2006, sitä ennen vuonna 2000. Tämäntalvinen siemensato on parempi kuin edellinen, eli paras yli kymmeneen vuoteen.

Pitkän ajan siemenhuolto on sentään turvattu hyvinä satovuosina kerrytettävillä varmuusvarastoilla. Tapion varastot riittävät 6–7 vuodeksi. Siemen säilyttää itävyytensä hyvin kylmävarastossa.

Viime vuoden lopulla metsistä kerättiin Tapiolle noin 3 500 kiloa kuusen siementä, siemenviljelyksiltä saatiin noin 800 kiloa. Painossa mitattuna sato ei kuulosta hääviltä, mutta on huomattava, että jo kuuteen grammaan sopii tuhat siementä.

Toisin kuin männynsiemen, suuri osa kuusen siemenestä kerätään tavallisista metsistä hakkuuaukeiden latvatähteistä.

Männyn siementä kerätään metsistä vain Kainuusta pohjoiseen. Etelämmässä männyn jalostettua siemenviljelyssiementä on riittävästi.

Kuusen siemenviljelykset ovat osoittautuneet pettymykseksi, sillä ne tuottavat käpyjä jopa kehnommin kuin metsien kuuset.

”Kuusen siemenviljelysten paikat eivät ole kovin onnistuneita”, Pönniö toteaa.

Kuusen siemenviljelyksiä pitäisi perustaa lämpimille rinnemaille, sillä kuusi tarvitsee kesäkuussa lämpöä.

Lämmin kesäkuu saa puut kukkimaan runsaina seuraavana vuonna. Kukinnan jälkeen siemenet kypsyvät kävyissä talveksi. Nykyisistä käpykuormista saa siis kiittää vuoden 2011 kesäkuun kelejä.

Tapio on perustanut uusia kuusen siemenviljelyksiä, mutta ne alkavat tuottaa käpyjä vasta 15–20 vuoden päästä.

”Toivottavasti”, Pönniö lisää.

Etelä-Suomessa käytetään jonkun verran Virosta tuotua kuusensiementä. Eteläsuomalaisesta siemenestä kasvatettuja taimia taas siirretään hieman pohjoisemmaksi.

Kuusten istutus niiden alkuperää pohjoisemmaksi kannattaa. Eteläinen kuusi välttyy keväthallojen tuhoilta, koska se aloittaa kasvunsa myöhemmin kuin paikalliset puut.

Etelän kuusi myös päättää kasvunsa myöhemmin, mutta syyshallat eivät juuri uhkaa kesän mittaan varttuneita kasvaimia.

Näin puiden kokonaistuotos on suurempi kuin paikallisilla puilla – alkuperäsiirrot vastaavat siten kohtalaista jalostushyötyä.

Siementen itävyys romahtaa talvella, jos leudon jakson jälkeen koittaa kova pakkanen. Siemeniä uhkaa myös syödyksi tuleminen. Varsinkin kuusella on paljon siementuholaisia.

Riskien välttämiseksi keruu aloitetaan lokakuun alussa heti siementen kypsyttyä.

Syksyllä tiedotusvälineet Suomen tietotoimistoa myöten tarttuivat käpyjen keruuseen, tosin melko myöhään, sillä suuressa osassa maata keruutavoitteet oli jo täytetty. Pönniön piti toppuutella innokkaita soittajia jopa sunnuntaisin.

Tapiolle metsäsiemenen keruun järjestävät noin 20 eri metsänhoitoyhdistystä eri puolilta maata.

Siemenviljelysten sadon korjaavat itsenäiset urakoitsijat.

Tapion omat henkilöt hoitavat pääosan siemenviljelyksistä. Samat henkilöt ahertavat keruun jälkeen karistamolla. Tapiolla on sekä omia että metsäyhtiöiltä vuokrattuja siemenviljelyksiä.

Kuusen siemenviljelyssiemen on tuplasti kalliimpaa kuin metsikkösiemen.

”Viljelmiähän on jouduttu hoitamaan kuudesta kymmeneen vuotta ilman yhtä ainutta satoa”, Pönniö perustelee.

Taimien hinnassa kallis laatusiemen ei juuri näy, sillä siemenkustannus on vain murto-osa taimen hinnasta.

Männyn siemenviljelyssiemen tai kuusen metsikkösiemen maksaa maksaa verotta 500–700 euroa kilolta. Taimitarha saa siemenkilosta kasvatettua jopa 150 000 tainta.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF