Betoni ja rauta kirivät puutuotteiden ympäristöetuja kiinni

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntänäkymät ovat hyvät pitkälle tulevaisuuteen. Kilpailu korvaavien tuotteiden kanssa jatkuu kuitenkin kireänä. Kuva: Kai Tirkkonen

Metsäteollisuus on kerännyt pisteitä uusiutuvilla tuotteillaan. Peli kuitenkin kovenee puutuotteiden osalta, sillä rauta- ja betoniteollisuus on ottanut päästöjen vähentämisen tosissaan.

"Jatkossa puu menettää ilmastokilpailukykyään, sillä teräs ja betoni vähentävät päästöjään", totesi professori ja ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Metsäteollisuus ry:n järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä tänään keskiviikkona.

Ollikaisen mukaan kilpailijoiden petraaminen pakottaa taistelemaan puun puolesta. Edessä on myös tasapainoilu hakkuiden kasvattamisen ja metsien hiilinielujen kanssa.

"Ympäristövaatimuksetkin voivat yllättää. Finnpulpin kohtalo on hyvä pitää mielessä."

"Uusia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi tekstiilien korvaaminen puuperäisillä kuiduilla. Tekstiilien korvaussuhde on superkorkea"; Ollikainen muistutti.

Metsäteollisuus on painanut fossiilisten polttoaineiden käytön jo nyt matalalle. Niiden osuus on enää 14 prosenttia tehtaiden energiantuotannosta. Esimerkiksi Saksassa tuo osuus on lähes kolme neljäsosaa.

Vaikka tilanne on hyvä, metsäteollisuus ei aio paistatella menneellä maineella.

"Uusiutuvat polttoaineet ovat meillä korkealla tasolla jo nyt. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on tiristettävissä lähes kokonaan pois vuoteen 2035 mennessä", lupaili Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Jaatisen mukaan suomalainen ilmastokeskustelu on keskittynyt liikaa päästöihin ja hiilensidontaan. Niiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat hiiltä sitovat tuotteet ja hiilivuodon estäminen.

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että Suomen ympäristötehokkaiden tehtaiden tuotanto korvaantuu jonkun toisen maan tuotannolla. Samalla päästöt kasvavat.

Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) piti periaatteessa hyvänä, että Suomi etenee kohti päästötavoitteita etuajassa. Aivan ongelmattomana hän ei tilannetta kuitenkaan nähnyt.

"Tässä voi kysyä, tehdäänkö me täällä nyt toimia, joita EU tukee myöhemmin muissa maissa", Rantanen pohti.

Hän muistutti, että suomalainen tuotanto ei kilpaile ainoastaan Kiinaa ja Intiaa vastaan. Esimerkiksi metsäteollisuus käy kovaa kilpailua myös EU:n sisällä.

Rantanen sanoi ymmärtävänsä tehtaiden kilpailukyvyn merkityksen ja sen, että esimerkiksi UPM:n on tässä tilanteessa pohdittava, missä se pitää yllä tuotantoa. Hän toivoi, että EU:n sisällä kilpailu saataisiin samalle viivalle.