Tutkimus: Lisähakkuut eivät vaaranna hiilinieluja
Suomen metsät sitoivat vuonna 2014 yhteensä 27,7 miljoonaa tonnia ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja.Metsien hiilinielut säilyvät tehokkaina myös tulevaisuudessa, vaikka hakkuut lisääntyisivät, selviää Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan metsissä sitoutuu kasvihuonekaasuja puustoon, aluskasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin puolet Suomessa käytetyn energian päästöistä.
Hakkuita voitaisiin siis lisätä nykyisestä noin 20 miljoonaa kuutiometriä ennen kun metsät muuttuisivat päästöiksi.
Puun käyttöä lisäämällä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja välttää sitä kautta päästöjä. Toisaalta puun korjuun lisääminen pienentää metsien kasvihuonekaasunielua ainakin lähivuosikymmenien ajan.
Jos hakkuut lisääntyvät noin 10 miljoonaa kuutiometriä, hiilinielu pienenisi vuoteen 2030 asti, mutta palautuisi sen jälkeen ennalleen kymmenessä vuodessa.
Kasvihuonekaasujen päästövähennykset riippuivat voimakkaasti käyttötavasta.
Luken tutkijat painottavat, että lisäpuun käyttö tulisi ohjata mahdollisimman hyvin päästöjä vähentäviin kohteisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi puun käyttö ensin materiaalina, vaikkapa rakennuksissa, ja sitten elinkaaren lopussa myös energiana.
Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 saakka 20,5 miljoonan tonnin vuotuisiin hiilinieluihin. Jos tätä tasoa nostetaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, Luonnonvarakeskuksen laskemien perusteella jo pienet hakkuulisäykset saattavat romuttaa tavoitteen saavuttamisen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

