Kanadanmajavasta tuli haitallinen vieraslaji – uudet pyyntisäännöt voimaan elokuussa 2027

Euroopanmajavaa ja vieraslajina leviävää amerikanmajavaa on vaikea erottaa toisistaan silmämääräisesti. Kuva: Sirpa Jyske

Euroopan unionin haitallisten vieraslajien luettelo laajeni kesällä 2025 huomattavasti, peräti 26:lla uudella lajilla. Kanadanmajava on yksi listalle lisätyistä lajeista.

Muutos tarkoittaa sitä, että kanadanmajava siirtyy metsästyslainsäädännöstä vieraslajilainsäädännön piiriin. Vieraslajilainsäädäntö sallii lähtökohtaisesti tehokkaampia pyyntikeinoja ja vapauttaa pyynnin ympärivuotiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriössä tarkastelee parhaillaan sitä, miten kanadanmajavan pyyntiä on tarkoituksenmukaista säännellä. Sitä koskevat rajoitukset ja velvoitteet tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, elokuussa 2027.

Kanadanmajava siirtyy metsästyslainsäädännöstä vieraslajilainsäädännön piiriin.  Kuva: Panu Hiidenmies

Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen osa maailmanlaajuisia ympäristötavoitteita. Vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille ja taloudelle. Kanadanmajava aiheuttaa haittaa muun muassa siksi, että se kilpailee alkuperäislaji euroopanmajavalle tyypillisistä elinympäristöistä ja ekosysteemistä.

Suomi on ainut EU-jäsenmaa, jossa kanadanmajava elää luonnossa rinta rinnan euroopanmajavan kanssa. Muissa jäsenmaissa esiintyy ainoastaan euroopanmajavaa.

Kanadanmajava on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suuri jyrsijä, joka tuotiin Suomeen 1930-luvulla. Erehdyksessä euroopanmajavan sijaan maahan tuotiin sitä muistuttavaa kanadanmajavaa. Kanadanmajava kuitenkin levisi nopeasti ja asettui euroopanmajavan aikaisemmille elinalueille.

Kanadanmajava muistuttaa euroopanmajavaa, mutta sen turkki on yleensä tummempi. Kanadanmajavan häntä on lyhyempi ja leveämpi ja nenäluu pyöreämpi. Luonnossa lajien erot ovat kuitenkin usein vaikeasti erotettavissa.

Kanadanmajavan ja euroopanmajavan on vaikea erottaa, se asettaa haasteita pyynnin sääntelylle ja metsästäjien oikeusturvalle. On tärkeää ottaa huomioon tilanteet, joissa metsästäjä vahingossa tappaa euroopanmajavan ajatellessaan, että kyseessä on kanadanmajava, toteaa maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston hallitussihteeri Karin Cederlöf Metsästäjä-lehden kirjoituksessa.