Metsien suojelu johtaa kuusettumiseen
Metsän sukkessio eli sulkeutuminen eli kehitys loppuvaiheeseen kestää satoja vuosia.Olin asuinkuntani Hausjärven Oitin markkinoilla keskustelemassa ihmisten kanssa metsällisistä kysymyksistä.
Paljon oli metsällisiä keskusteluita. Keskusteltiin myös hiilen sidonnasta eli minkälaiset metsät sitovat hiiltä ilmakehästä hyvin ja minkälaiset metsät sitovat hiiltä ilmakehästä huonosti. Myös metsän suojeluasiat tulivat esille.
Suojelualueilla ei saa tehdä minkäänlaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä lehtoalueita lukuun ottamatta.
Suojelualueilla luonto hoitaa eli näissä metsissä pätevät luonnon omat säännöt. Sitä sanotaan sukkessioksi. Sukkessio metsässä tarkoittaa, että esimerkiksi metsäpalon tai avohakkuun jälkeen ilman ihmisen toimenpiteitä metsä kehittyy luontaisesti omien sääntöjensä mukaisesti. Ensin tulevat pioneerilajit, jota valtaavat palo- tai avohakkuualueen.
Metsän sukkessio eli sulkeutuminen eli kehitys loppuvaiheeseen kestää satoja vuosia.
Vähitellen (noin 100–200 vuodessa) riippuen maapohjasta mänty, koivu tai kuusi ovat vallanneet alaa ja niistä tulee vallitsevia puita. Koivut ja muut lehtipuut kuolevat, koska ne eivät voi kilpailla männyn tai kuusen kanssa. Rehevillä mailla kuusi valtaa alueen. Karuimmilla alueilla mänty.
Kuusen valtaamilla alueilla kuusi varjostaa maapohjaa isoine oksineen niin, että maakerrokseen ei tule valoa eli siellä ei kasva mitään ja niin sanottu mikroilmasto on viileä. Puhutaan kellari-ilmiöstä.
Tällaisessa vanhassa kuusimetsässä ei ole elämää. Ei ole pölyttäjiä, ei perhosia, ei kasveja, ei mitään. Lintuja on harvakseltaan. Vähitellen tietenkin kuuset kuolevat ja antavat tilaa uusille taimille.
Näin tämä sukkessio jatkuu usean sadan vuoden ajan. Uudet taimet ovat samaa sukua siementäville emokuusilleen eli geneettinen perimä köyhtyy ajan myötä.
Jos mietitään tämän luonnonkierron lopputulosta useamman sadan vuoden aikana rehevillä maapohjilla, lopputulema on tämä kuusettuminen. Sen takia lehdoissa on sallittu tehdä hoitotoimenpiteitä eli lehtojensuojelualueella poistetaan kuusia, jotka varjostavat maata ja estävät lehdon kasvien ja puiden kehittymistä. Tuoreilla sekä lehtomaisilla kankailla tämä kehitys jatkuu kuusen hyväksi.
Hiilen sidonta näillä suojelualueilla on tietenkin toinen juttu. Jos suojelualueilla ei saa tehdä minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä, tuloksena on päästölähde. Näillä alueilla kuolee puustoa luontaisesti. Kuoleva puu tuottaa ilmakehään metaania, joka on pahempi kuin hiilidioksidi. Tällaisilla hoitamattomilla kuusimetsillä ei ole luonnon monimuotoisuutta. Vain avoimilla alueilla on perhosia, pölyttäjiä sekä ötököitä, joita ihmisen silmä ei erota.
Kannatan ilman muuta suojelua luonnon hyväksi, mutta pitäisikö näissä luonnonsuojelualueissa laatia suojeluohjelma, että sekä luonto että ilmakehä voisivat hyvin?
Marja Tolonen
Hausjärvi
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




