Björn Wahlroos kaipaa metsän pinta-alaverotusta takaisin: "Meillä tehtiin täysin järjetön metsäverouudistus"

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kertoo, että yhtiön lopullinen päätös uudesta Uruguay-investoinnista tehdään kesällä. Kuva: Kari Salonen

Puuta voitaisiin hakata Suomessa 6–10 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän, sanoo UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hänen mielestään Suomeen mahtuisi vielä yksi iso sellutehdas, joka tuottaisi 1,3 miljoonaa tonnia sellua.

"Mutta jos Kemin tehdas laajenee, sinne ne Kajaanin puut sitten menevät", hän sanoo ja viittaa Metsä Groupin Kemin tehtaan investointisuunnitelmaan.

Karttaa ja puuvaroja katsomalla otollisin paikka tehtaalle olisi nimittäin Kajaani. Etelämmäksikin tehtaan voisi Wahlroosin mielestä pystyttää – Kuopioon tai jopa etelämmäksi – jos uusi hallitus toteuttaisi hänen verovinkkinsä.

"Uusia hankkeita on hurrattu nyt kolme vuotta, mutta probleema on, etteivät ne saa selluun raaka-ainetta. Jotenkuten järkevällä etäisyydellä sijaitsevat metsät ovat jo käytössä, paitsi joukko kaupunkimetsänomistajien palstoja."

Ja heihin Wahlroosin verovinkit liittyvätkin. "Meillä tehtiin täysin järjetön metsäverouudistus – mitään niin tyhmää ei ole missään muualla tehty! Nyt pitäisi palata vanhaan järjestelmään säätämällä pinta-alapohjainen metsämaksu, josta voisi vähentää myyntitulosta maksetun veron."

Toisena "pointsina" Wahlroos ehdottaa 3–5 vuoden jaksoa, jonka aikana perikunta tai yksityishenkilö saisi myydä esimerkiksi 20 hehtaarin metsäpalstansa ilman myyntivoitto- ja varainsiirtoveroa.

"Olisi aikaikkuna, jolloin omistajat saisivat myydä plänttinsä ilman veroseuraamuksia yhtiölle, maanviljelijälle tai muulle järkevää metsätaloutta harjoittavalle. Meille alkaisi syntyä suurempia hoidettavissa olevia kokonaisuuksia alueille, joilta teollisuuden kannattaa hakea puut pois. Näin saadaan se kuusi miljoonaa kuutiota."

Wahlroos kehuu vanhaa pinta-alapohjaista mallia oikeudenmukaiseksi ja tehokkaaksi. "Etelän metsistä maksettiin enemmän kuin pohjoisen, ja kun vero määräytyi pinta-alan mukaan, metsänparannustöistä saadut tuotot tulivat puhtaana käteen ja kannustivat näin metsänomistajia hoitamaan metsänsä."

UPM suunnittelee uutta tehdasinvestointia Uruguayihin. Lopullinen päätös rakentamisesta tehdään kesällä, Wahlroos kertoo.

Hän kehuu hankkeen ilmastovaikutuksia: vielä vuonna 1990 maassa oli alle 30 000 hehtaaria metsää, mutta nyt sitä kasvaa 950 000 hehtaarilla. Puolet alasta on UPM:n ja sen sopimusviljelijöiden omistuksessa, ja tehdashankkeeseen liittyvä kritiikki kuuluu Wahlroosin mukaan pienen vähemmistön suusta.

"Sitä paitsi paikalliset rakastavat sitä biodiversiteetin vuoksi: laidunmaillahan ei elä paljon mitään eläimiä, mutta nyt siellä on peuroja ja villisikoja, joita paikalliset voivat salametsästää ja tykkäävät, kun me emme pane pahaksemme."

Investointi ei vaikuta Wahlroosin mukaan Suomen-toimintoihin. "Pientä hyvää" voi seurata siitä, että UPM:stä tulee sen jälkeen maailman mittakaavassa suuren mittaluokan sellukauppias ja suurin, joka myy sekä lyhyt- että pitkäkuituista sellua.

Entä kiinalaiset: pitäisikö heidän intoaan investoida Suomeen pelätä?

"Mikäs uhka se nyt olisi, pääomiahan me olemme aina halunneet. Mutta en ole ihan varma, ovatko selluhankkeita katselleet kiinalaiset tienneet, mitä ovat katselleet. En ehkä panisi kahta miljardia kiinni, ellen tietäisi, että pöllitkin ovat tulossa. Toimivan puunhankintaorganisaation rakentaminen tällaiseen hyvin hajanaiseen kenttään vie vuosia."

Yhtään uutta paperikonetta UPM ei Wahlroosin mukaan Suomeen enää rakenna, vaan yritys miettii lähinnä niiden sulkemisjärjestystä. Esimerkiksi Saksassa energia ja työvoima ovat halvempia, painopaperin kysyntä hupenee viiden prosentin vuosivauhtia Euroopassa ja kasvaa vain Aasiassa.

UPM on Suomessa ainoa sanomalehtipaperin valmistaja, mutta kauanko? "No niin kauan kuin te saatte Maaseudun Tulevaisuuden printin menemään kaupaksi!"