Koneviesti: Nisulan veljesten ensimmäinen metsäkone rakennettiin Valmet-traktorin päälle

Nisula Forest sai alkunsa hyvin perinteiseen tapaan metsäkoneyrittämisen perustalta. Maataloustraktorin jälkeen siirryttiin Seppo ja Ali Nisulan omavalmisteiseen runko-ohjattuun kuormatraktoriin. Omalla työpanoksella saatiin kohtuuhinnalla riittävän tehokas kone, jotta bisnekset pyörivät plussalla. Koneiden omatoiminen kehitys johdatti yrityksen metsäkonevalmistukseen ja metsäurakointi oli kuvassa mukana vuoteen 2007 asti. Kuva: Nisula Forest Oy

1960–70-luvulla kevyempien metsäkoneiden perustana oli maataloustraktori, kun taas järeämmät koneet perustuivat maansiirtotekniikkaan. Tuohon aikaan perinteisellä maatalousyrittäjällä raha oli tiukassa, eikä tehdasvalmisteisiin koneisiin ollut varaa. Kuoreveden Palsinan kylässä syntyneet Nisulan veljekset, Seppo ja Ali aloittivat oman metsäkonetraktorin kehittelemisen kotitilan Valmet 702 -traktorimallin pohjalta.

Veljesten Valmet 702 -peruskoneessa oli moottori ja voimansiirto. He käänsivät portaalivetopyörästöjä 180 astetta, jolloin keula lyheni. Peruskoneen päälle ostettiin Valmetin Kuoreveden ohjaamotehtaalta ohjaamorunko, jota muokattiin ja varusteltiin mm. kaksoishallintalaitteilla. Koneen takavaunu ja telirakenne tehtiin suorasta raudasta, ja akseleiksi valittiin kaksi Man-kuorma-auton akselia. Nosturiksi hankittiin tuon ajan huippunosturi eli Cranab 4010. Omavalmisteisen kuormatraktorin ”neitsyturakka” oli v. 1978 riehuneen Mauri-myrskyn jälkien siivous Serlachiuksen mailla.

1980-luvun alussa Nisulat totesivat töiden tehokkuuden kärsivät puutavaran valmistuksen hitaudesta. Kuormattavat puut kaadettiin suurimmaksi osaksi itse, joten kaatamiseen kului huomattavasti enemmän aikaa kuin puun ajoon. Ratkaisuksi päätettiin siirtyä koneelliseen hakkuuseen tekemällä itse myös harvennushakkuille sopiva kaatokone. Nelipyöräiseksi alustakoneeksi löytyi Valmet CK, joka kuljetettiin ilman nosturia Nisuloiden pajalle. Suurimpana muutoksena oli tehokkaamman hydrauliikan asennus. Takarunkoon asetettiin Cranabin jatkopuomilla ja pihtikahmarilla varustettu nosturi. Paikallinen sähköseppä toteutti automatiikkaa veljesten ideoiden pohjalta. Syöttöpyöriksi valittiin aavikkomobiilinosturiin tarkoitetut pyörät, ja vetomoottoreiksi löytyivät valtavankokoiset syöttömoottorit.

Harvennushakkuiden lisääntyessä veljekset aloittivat oman hakkuupään suunnittelun ja valmistuksen, ja kouraprosessori valmistu 1984. Koneen runko muistutti kourasahalla varustettua puutavarakahmaria, johon oli asennettu syöttörullat ja karsimaterät. Nosturina toimi Fiskars 65, ja alustakoneeksi lyhennettiin Valmet CK. Metsätyön koneellistaminen oli kuitenkin täydessä vauhdissa, ja metsurityötä haluttiin vähentää. Tämä vaati koneiden muuttumista myös kaadon suorittavaksi. Nisulat toteuttivat omaan kouraprosessoriinsa uudistuksia, mutta prosessorin rakenteessa oli sen verran ongelmia, että veljekset alkoivat kartoittaa uuden harvesterin hankintaan.

Noihin aikoihin valmistui Ponssen ensimmäinen harvesteripää H520. Nisulat kiinnostuivat mallista, mutta halusivat sen asennettuna Ponssen S15 -alustakoneeseen. Kaupat syntyivät vuonna 1986, ja Nisuloille toimitettu kone oli ensimmäinen Ponssen valmistama uusialustainen, lyhyellä takarungolla oleva harvesterikokonaisuus. Konekauppa sekä Nisuloiden esittelemät ideat avasivat yhteistyön Ponssen perustajan Einari Vidgrenin kanssa. Ensimmäinen Nisuloiden ideoima ja Ponssen valmistama harvesterinosturi Ponsse HN125 syntyikin nopealla aikataululla jo samana vuonna.

Miten jatkui Nisula Forestin ja Ponssen yhteistyö? Mitä muuta Nisulan veljekset ideoivat metsäkonepuolelle? Lue koko artikkeli Koneviestin nettisivuilta!