Bryssel edistää edelleen jääräpäisesti pykälähimmeliä, joka rajoittaa metsien hakkaamista ja jarruttaa metsätaloutta

EU:n ympäristökomissaari Jessica Roswall keskusteli maatalousministeri Sari Essayahin kanssa viime viikolla Brysselissä.  Kuva: FRANCOIS LENOIR

Huoli metsäpohjaisen biotalouden rajoittamisesta kasvaa EU:n metsäisissä jäsenmaissa.

Viime viikolla jäsenmaiden maatalousministerit pääsivät sanomaan sanansa EU-komission vuoden 2025 lopussa esittelemästä biotalousstrategiasta, johon metsätalouden toimijat ovat suhtautuneet varovaisen myönteisesti.

Käytäntö on osoittautumassa odotettua karummaksi.

”Kyllä jäsenmaiden päätelmien ensimmäisessä versiossa on paljon erilaisia uusia metsien käyttöön vaikuttavia kestävyyskriteereitä”, maatalousministerien kokousta läheltä seurannut MT:n diplomaattilähde kertoo.

Jäsenmaiden kantoja valmistelevat virkahenkilöt eivät vakiintuneen käytännön mukaan kommentoi ministerikokousten keskusteluja tai päätöksiä omilla nimillään.

Suomalaisessa metsätaloudessa suhtauduttiin varovaisen myönteisesti EU-komission esittelemään metsästrategiaan. Kuva: Johannes Tervo

EU:n jäsenmaiden muodostaman neuvoston on tarkoitus lyödä oma kantansa biotalousstrategiasta lukkoon maaliskuussa. Päätöksen tekevät ympäristöministerit, mutta myös maatalousministerien ja kilpailukykyasioista vastaavien ministerien näkemyksiä kuullaan.

”Kun puhutaan metsäbiomassan käytöstä, vääntö kulminoituu siihen, kuinka paljon metsää saa hakata”, metsäisen jäsenmaan EU-virkamies tiivistää MT:lle.

”Kilpailukyky ei ole sillä tavalla etusijalla kuin sen komission työohjelman perusteella pitäisi olla”, hän jatkaa.

Yhä edelleen, kun metsiä koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan EU:ssa, jäsenmaat muistuttavat, että perussopimusten mukaan valta metsäasioissa ei kuulu EU:lle.

Osin juuri siksi on toivottu ja vaadittu, että metsiä koskeva sääntely olisi etusijalla, kun EU-komissio pyrkii parantamaan kilpailukykyä pykäläviidakkoa yksinkertaistamalla.

EU:n ympäristöministerit päättävät EU:n jäsenmaiden kannasta EU:n biotalousstrategiaan. Kuvassa vasemmalta oikealle Tanskan Magnus Heunicke, Sara Aagesen, Suomen Sari Multala, EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswall ja Slovenian Uroš Vajgl. Kuva: Frederic GARRIDO-RAMIREZ

Toistaiseksi ympäristösääntelyn karsiminen on ollut pettymys sekä maa- että metsätaloudelle. Se näkyy myös biotalousstrategiassa.

”Kyllä siinä pikemminkin ollaan lisäämässä hallinnosta taakkaa”, MT:n virkamieslähde moittii.

”Metsien käyttöä yritetään säädellä kaikkia koskevilla keinoilla, vaikka juuri siitä jokaisen jäsenmaan pitäisi voida päättää itse”, hän jatkaa.

”Kyllä siellä useammalla suulla tehtiin selväksi, että kestävyyskriteereitä ei tarvita yhtään lisää”, Suoman maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvasi viime viikon ministerikokouksen tunnelmaa.

MT:n tavoittamat jäsenmaiden diplomaattilähteet ja myös komission edustajat myöntävät, että Brysselin lainsäädäntökoneistossa taistelu ympäristö- ja ilmastoasioita painottavien ja taloudellista kilpailukykyä korostavien välillä on nyt kovaa.

”Kyllä näkemysero tästä suuresta linjasta on huomattava ja se vaikuttaa päätöksentekoon. Toisaalta huoli siitä, että ympäristö- ja ilmastoasiat nyt jotenkin jyrättäisiin kokonaan, ei ole perusteltua. Niiden painoarvo on edelleen erittäin suuri”, eräs MT:n lähteistä arvioi.

Luontopaneelin mielestä Suomen hakkuumääriä pitäisi vähentää. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomelle kysymys metsien käytön rajoittamisesta EU-lainsäädännöllä on erityisen merkittävä ja akuutti.

Toisin kuin monissa muissa jäsenmaissa, meillä ilmastokeskustelussa painotetaan metsien hiilinielujen osuutta enemmän kuin päästöjen leikkaamista.

Ilmastopaneelin mielestä Suomen metsien noin 70 miljoonan kuution vuotuiset hakkuut pitäisi pudottaa 64 miljoonaan kuutioon, jotta metsät sitoisivat enemmän hiiltä.

Metsänomistajat ja teollisuus ovat toista mieltä. Maakunnallisiin metsäohjelmiin on suurimmaksi kestäväksi hakkuumääräksi kirjattu noin 80 miljoonaa kuutiota.