MTK toivoo Kuopioon rähinää päälle - sijoittaa lisää Finnpulpin tehtaaseen

”Puun käytössä on edelleen tulppa olemassa. Finnpulpille riittää siten varmasti puuta", lupaa Juha Marttila. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK sijoittaa Finnpulpin Kuopion biotehdashankkeeseen 1,7 miljoonaa euroa lisää. Järjestö toivoo, että tehtaan rakentamisessa saadaan pian rähinä päälle.

”Uusi osakeanti ja kiinalaisten mukaantulo vie tehdashanketta aimo askelen eteenpäin. Rahoitus mahdollistaa teknisen projektisuunnittelun ja sen jälkeen saadaan täysi rähinä päälle”, laskee puheenjohtaja Juha Marttila MTK:sta.

MTK on jo aiemmin sijoittanut hankkeeseen puoli miljoonaa euroa. Järjestö osallistuu biotuotetehtaan rakentamiseen vastuullisena sijoittajana. Hallituspaikkaa MTK ei Finnpulpista halua.

Marttila kertoo MTK:n olleen aiemminkin käynnistämässä, omistamassa ja myös pelastamassa yhtiöitä, joilla on selkeä kytkös sen jäsenistöön. Metsäyhtiöihin sijoittaminen ei siten ole uutta tai vierasta.

Finnpulp on Marttilan mukaan tärkeä hanke MTK:n jäsenistölle. Sen käynnistyminen lisää puun kysyntää ja tukee sitä kautta jäsenten elinkeinon harjoittamista. Siksi siihen sijoittaminen oli helppo päätös järjestölle.

Nyt päätetyillä sijoituksilla MTK on mukana Finnpulpissa 11,5 prosentin osuudella.

Marttila muistuttaa, että MTK omistaa kaikkia pörssissä noteerattuja metsäyhtiöitä. Metsä Boardissa MTK:n omistus on 16,5 miljoonaa euroa ja Stora Ensossa ja UPM:ssä noin puoli miljoonaa euroa kummassakin.

Metsänomistajille hanke on tärkeä puun käytön lisäyksen takia. Sen toivotaan näkyvän sekä harvennusleimikoiden kysynnässä että kantohinnoissa.

”Puun käytössä on edelleen tulppa olemassa. Finnpulpille riittää siten varmasti puuta. Se on varma, että ainakaan puupulaan tämä hanke ei kaadu”, Marttila lupaa.

Suunnitellun tehtaan puuntarve on 6,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.

”Alueella toimivat metsänhoitoyhdistykset ovat vahvoja. Ne ovat jo alkaneet valmistautua tulevaan puuntarpeen kasvuun”, kertoo Marttila.

Marttilan mukaan kyse on myös isänmaallisesta hankkeesta. Hän toivoo, että valtio ymmärtäisi siksi kantaa kortensa kekoon, kun jättitehtaan infraa aletaan rakentaa.

Hankkeen kannattavuuden suhteen Marttila ei näe ongelmia. Sellun ja biomateriaalien kysyntä on vahvassa kasvussa maailmalla. Sitä vahvistaa pakkaustarpeen kasvu ja paine luopua muovista.

”Sellun lyhytaikaisia suhdanteita tulee ja menee, mutta bio- ja kiertotalous ovat kaikkineen tulevaisuuden vahva trendi.”

”Tässä on iskun paikka Pohjoismaissa, kun havusellun kysyntä kasvaa, eivätkä muut näytä investoivan siihen. Pohjois-Amerikassakin sikäläiset sellutehtaat ovat elinkaarensa päässä ja niitä on pidetty käynnissä tekohengittämällä. Reilussa kilpailussa maailman modernein sellutehdas kyllä pärjää mille vaan.”

Marttilan mukaan kiinalaisomisteinen tehdas vähentää myös maariskiä. Se olisi paljon suurempi, jos kiinalaiset olisivat pelkkiä sellun ostajia. Sijoittamalla tehtaaseen he myös sitoutuvat siihen.

”Suomi on pääomaköyhä maa. Siksi on hyvä, että tänne saadaan ulkomaista pääomaa.”

Marttila kertoo vielä, ettei sulata ajatusta siitä, että sellua pidetään pelkkänä bulkkituotteena. Hänen mukaansa sellu luo perustan varsinaisille arvonlisätuotteille.

”Tässä rakennetaan alhaalta ylös. Siksi oma selluntuotanto on tärkeä. Sen varaan ja päälle voidaan rakentaa lisää jalostusarvoa”, toteaa Marttila.

Lisätty klo 16.29:

Finnpulpista 11,5 prosenttia omistava MTK omistaa Viestilehdet Oy:n, joka on Maaseudun Tulevaisuuden kustantaja.

Lue myös: Kiinalaisesta Hengan Groupista tulee Finnpulpin tehtaan suurin osakas