Uudistamistuen päättyminen käynnistää harsinnat Lapissa
SODANKYLÄ
Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (kemera) sisältyvän uudistamistuen avulla on korjattu viime vuosisadan harsintahakkuiden jättämiä jälkiä vajaatuottoisista ja vähäpuustoisista metsistä Pohjois-Suomessa.
Metsänomistajat arvioivat, että uudistamistuen poistumisen jälkeen pohjoisen päätehakkuukohteista jäisi metsätalouden ulkopuolelle jopa neljännes.
Etenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa tuki on ollut metsätalouden tukijalka.
”Harsinnasta on näkyvissä yhä melkoiset arvet. Tässä sitten ilmeisesti taannutaan takaisin vanhaan”, johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta toteaa.
Kemeran avulla uudistetuista pohjoisen metsistä on kertynyt ainespuuta vuosittain noin 300 000 kuutiometriä. Tuki on korvannut taimet, uudistamisen suunnittelun ja työnjohdon täysimääräisesti sekä muista uudistamiskustannuksista 45–70 prosenttia.
Jos uusi kemeralaki toteutuu esityksen mukaisena, sen pelätään entisestään heikentävän puuntuotannon ja metsäteollisuuden kannattavuutta sekä alan yritysten sijoittumista Pohjois-Suomeen. Tuen loppuminen merkitsisi vaikeita aikoja myös taimitarhoille.
Noin 80 prosenttia Sodankylän kunnan alueella sijaitsevista päätehakkuukohteista on uudistettu kemeran avulla.
”Mikäli tuki poistuu, joudumme keskittymään uudistushakkuiden sijaan tukkien poimintaan, jonka uusi metsälaki sallii”, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen Sodankylästä sanoo.
Uudistushakkuiden lisäksi vaaravyöhykkeeseen joutuisivat myös Metsä-Lapin heikkotuottoisten ja kuitupitoisten yksityismetsien kasvatushakkuut.
Vaikka metsät puskevat puuta kiihtyvään tahtiin, ainespuut eivät välttämättä päädy jalostettavaksi, jos metsätalouden kannattavuus kokonaisuutena heikkenee.
Tapaninen pahoittelee sitä, että tukkien poiminnan jälkeen metsät muuttuisivat arvottomiksi. Tämä johtaisi myös metsätilojen arvon heikkenemiseen.
Valtiovallan tietämys metsätaloudesta sen paremmin kuin päätöksentekokaan eivät saa mieheltä kummoista arvosanaa; toimenpiteet ovat ajattaneet kuitupuun nollarajan jo napapiirin kohdalle.
”Hallitus suunnittelee biotalouden kehittämistä ja kaavailee sille jopa 100 000:ta työpaikkaa, mutta sitten se tempaisee maton pohjoisessa toimivien puuntuottajien jalkojen alta poistamalla tärkeimmän tuen”, Tapaninen oudoksuu.
Jukka Aula sanoo, että uudistamisen tuki on ollut merkittävä Lapin lisäksi myös Koillismaan ja Siikajokilaakson vajaatuottoisissa, vanhoissa hieskoivikoissa ja kuivahkon kankaan kuusikoissa.
Uudistamistuen poistamista on perusteltu sillä, että työlajin rahoitusta ei voida ohjata vain tietyille alueille, sillä tämän pelätään aiheuttavan ongelmia yhdenvertaisuudessa.
”Käsityksemme mukaan EU:n valtiontuen suuntaviivojen kohdat 2.8.1. ja 2.1.4. tarjoavat kyllä mahdollisuuden tuen jatkamiseen Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa, mikäli tähän löytyy kansallista tahtoa.”
Uuden rahoituslain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
