Asukkailla monta huolenaihetta

Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä luottaa, että ministeri Ville Niinistö pitää sanansa, eikä kansallispuistoa tule ilman paikallista hyväksyntää.

Metsähallitus julkistaa kansallispuistoselvityksen tuloksen syksyllä. Sen jälkeen kunta antaa asiaan lopullisen kantansa.

Kärnää harmittaa, ettei kuntalaisille ole suoraan kerrottu, mitä halutaan rajoittaa. Hän ei myöskään ymmärrä, mikä on kansallispuiston perustamisehdotuksen perimmäinen motiivi.

”Mitkä ovat kansallispuiston luonnonsuojelulliset hyödyt?”

Mallan luonnonpuisto ja Saanan etelärinteen lehtojensuojelualue on jo tiukasti rajattu kulkemiselta, ja loppu on erämaa-aluetta, Kärnä muistuttaa.

Kärnän mukaan kansallispuisto on brändi, jota ympäristöministeriö haluaa kehittää ja rahoittaa. Kun valtion varat ovat tiukassa, retkeily- ja erämaa-alueiden rahoitus ei ole asialistan ensimmäisenä. Metsähallitus saa siis tunturialueen hoitoon lisää rahaa, jos siitä tehdään kansallispuisto.

”Onko suurin edunsaaja oikea taho tekemään selvitystä?” Kärnä kysyy.

Kilpisjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja, taksiyrittäjä Elli-Maria Kultima on pettynyt valtion tapaan hoitaa kansallispuistohanketta.

”Selvitystä tehdään salassa. Tuntuu, että hanke vyöryy eteenpäin kuin juna. Meitä ollaan kuuntelevinaan, mutta ei kuitenkaan kuunnella”, hän arvostelee.

Kultiman mielestä kansallispuisto veisi kyläläisten virkistysmahdollisuudet. Rajausvaihtoehdoista pieninkin katkaisee yhteyden tunturiin.

Lähes jokaisessa perheessä on moottorikelkka. Sillä kuljetaan erämaahan pilkille ja riekkoja pyytämään.

”Kun etelässä mennään elokuviin, me menemme tunturiin.”

Kultimaa harmittaa, että poromiehillä on erivapauksia. He saavat kulkea kansallispuistossakin kelkalla ja mönkijällä.

”Porojen ylilaidunnus on se, joka luontoa kuluttaa. Toki porot kuuluvat maisemaan ja tuovat turisteja”, hän puntaroi.

Kultiman mielestä Kilpisjärvi ei tarvitse kansallispuistoa houkutellakseen lisää kävijöitä. Erämaa vetää puoleensa muutenkin.

Kilpisjärvellä vuonna 1996 ohjelmapalveluyrityksen perustanut Hannu Rauhala pelkää, että kansallispuisto vie leivän yrittäjän suusta.

”Kyllä se on kohtalon isku, jos kansallispuisto tulee.”

Rauhalan mukaan turistit eivät tyydy istuskelemaan mökeissään ja patikoimaan vain kylän lähistöllä. Suurtunturialue on sen verran laaja, ettei omin avuin näe kuin lähialueen.

Kilpissafarit vie asiakkaitaan kelkoilla Käsivarren pohjoisosiin esimerkiksi hiihtämään.

Vaikka ministeri Ville Niinistö onkin ehdottanut paikallisille yrittäjille poikkeuslupia, Rauhala ei luota, että yrittäjien oikeudet säilyisivät.

”Seuraava päätöksentekijä ottaa oikeudet pois. Näin kävi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossakin.”

Rauhalan näkemyksen mukaan kansallispuisto saattaisi tuoda lisää vaeltajia, muttei juurikaan maksavia asiakkaita.

”Vaeltajat tuovat etelän S-marketista ruuat, yöpyvät autiotuvilla, katoavat sitten kuin pieru tuuleen, ja lumi peittää ladun.”

Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Arja Vasaman mukaan kansallispuistohankkeesta on nyt käyty paljon hyvää keskustelua.

Matkailuyrittäjien huolen hän ymmärtää.

Vasaman mielestä helikopterilla ja vesitasolla liikkumista ei tarvitsisi kokonaan kieltää. Myös moottorikelkkailun voisi sallia niin sanotulla Halti Highwaylla, joka kulkee suurtunturialueen halki.

”Ei ole luonnonsuojelullista tarvetta estää kelkkailua leveällä reitillä.”

Vasaman mukaan jokaista perustettavaa kansallispuistoa varten säädetään oma lakinsa. Jos Käsivarren puisto perustetaan, laissa pitää ottaa kantaa reitteihin ja motorisoituun matkailuun.

Päätöstä kansallispuistosta Vasama odottaa mielenkiinnolla, mutta toteaa, ettei puistoa todennäköisesti tule, jos paikalliset sitä niin kovasti vastustavat.

Saanan luonnon ystävien puheenjohtaja Ahti Launis katsoo, että Kilpisjärven kylä ja matkailurakenne ovat osin kehittymässä kestämättömään suuntaan.

Osittain norjalaisturistien myötä kasvanut kelkkailu häiritsee jo luontomatkailua. Rakentaminen uhkaa Saanan rinteen herkkää tunturikoivulehtoa.

”Kansallispuisto pystyisi hallitsemaan kasvua ja suuntaamaan maankäyttöä pois herkiltä alueilta.”

Yhdistys perustelee kansallispuiston perustamista ennen kaikkea alueen luontoarvoilla.

”Kalkkiperäinen maa tekee lajistosta monipuolisen, ja alueen maisema-arvot ovat kiistattomat. Nykyisessä kansallispuistoverkostossa ei ole mukana suurtuntureita vastaavia alpiinisia alueita.”

Launiksen mukaan ilmastonmuutos kasvattaa pohjoisten suojelualueiden merkitystä, koska lajien olot voivat etelässä muuttua epäsuotuisiksi.

Käsivarren paliskunta todennäköisesti puoltaa kansallispuiston perustamista. Puisto ei vaikuta poronhoitoon.

”Suurimman osan mielestä kansallispuisto on tervetullut. Hallitus ei hanketta vastusta”, paliskunnan poroisäntä Tuomas Palojärvi toteaa.

Palojärvi pitää myönteisenä, jos ulkopuolisten kelkkailu Käsivarressa vähenee.

Sen sijaan lentoliikenteen vähentyminen huolettaa, sillä huoltoliikenne palvelee myös poromiehiä.

”Mönkijällä on pitkä matka, kun poroja etsitään. Siksi lennot pitäisi säilyttää.”

Palojärven mukaan moottorikelkkailu ei porotaloutta häiritse, jos kelkka pysyy uralla. Koiravaljakot sen sijaan pelästyttävät porot, jolloin tokka usein hajaantuu.

Palojärvi uskoo, että kansallispuisto toteutuu joko pienimmän tai toiseksi pienimmän rajausvaihtoehdon mukaan.

Hänen mielestään olisi kuitenkin kohtuullista, jos paikallisten kyläläisten ja yrittäjien oikeudet kelkkailuun säilyisivät.

SUVI NIEMI

Jos puisto perustetaan, laissa

pitää ottaa kantaa reitteihin

ja motorisoituun matkailuun.

Avaa artikkelin PDF