Vesialueiden erilaiset omistusrakenteet puntariin tämän vuoden aikana
Vesialueiden omistusrakenteiden kehittämistarpeita selvitään Kalatalouden Keskusliiton uudessa hankkeessa.
Osakaskuntia yhdistämällä saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue, jolla on mahdollista kalastaa ja löytää kalastusluvan. Kuva: MML maastokarttaSuomessa on viime vuosina toteutettu useita isoja ja menestyksekkäitä osakaskuntien yhdistämishankkeita. Kalatalouden Keskusliiton tiedotteen mukaan yhdistämisistä on saatu erinomaisia tuloksia ja kokemuksia. Osakaskuntien yhdistämisiä olisi tarpeen toteuttaa Suomessa laajemminkin.
Kalatalouden Keskusliiton uusi hanke selvittää vesialueiden omistusrakenteiden kehittämis- ja yhdistämistarpeita valtakunnallisesti Suomessa.
Vesialueiden omistuksen hajanaisuus ja pirstaleisuus vaikeuttavat huomattavasti vesialueiden käyttöä ja kalastuksen järjestämistä ja kalavesien hoitotoimia.
Suomessa on noin 20 000 yhteisen vesialueen osakaskuntaa, joiden yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria. Yhdistämisten toteutumisen estää usein Maanmittauslaitoksen korkeat toimituskustannukset, yhteisen tahtotilan tai tekevien toimijoiden puuttuminen.
”Tarkoitus on osoittaa päättäjille, että yhteiskunnan kannattaa kehittää vesialueiden omistusyksiköitä samaan tapaan kuin toimitaan esimerkiksi yhteismetsien kanssa”, sanoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
Kalatalouden Keskusliitto laatii vuoden aikana laajan selvityksen, jossa maakuntatasolla arvioidaan vesialueiden käytännön yhdistämistarve, yhdistämisistä saatava hyöty suhteessa kustannuksiin sekä vaihtoehtoiset tavat tehostaa vesialueiden hoitoa. Erityisselvitys raportteineen valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








