Copernicus-ohjelmalla selvitetään pohjoisten metsäpalojen vaikutuksia

Metsäpalot tuottavat haitallisia pienhiukkasia ja häkää ilmakehään. Kuva: Viesinsh

EU:n Copernicus-ohjelma seurasi kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin yli sataa arktisen alueen pitkäkestoista metsäpaloa.

Jo kesäkuun aikana nämä metsäpalot tuottivat 50 megatonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Määrä vastaa koko Ruotsin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Yhteensä metsäpalojen päästöt ovat suuremmat kuin vuosien 2010–2018 kesäkuiden metsäpalojen päästöt yhteensä.

Tähän mennessä suurimmat arktiset palot esiintyivät Siperiassa, Alaskassa ja Kanadan länsiosissa.

Metsäpalot ovat yleisiä pohjoisella pallonpuoliskolla toukokuulta lokakuulle, mutta yleisin paloaika on heinä-elokuu. Viime aikojen palojen pohjoinen sijainti, voimakkuus ja kesto ovat olleet epätavallisia.

Metsäpaloriski lisääntyy kuumalla ja kuivalla säällä. Arktisen alueen muuhun maailmaan suhteessa nopeampi lämpeneminen kasvattaa metsäpaloriskiä. Myös lisääntyvät sään ääri-ilmiöt vaikuttavat metsäpalojen esiintymiseen.

Metsäpaloista lähtee ilmansaasteita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia ja levitä tuulen mukana jopa tuhansien kilometrien päähän palopaikasta.

EU:n Copernicus-ohjelman ilmakehän havainnointipalvelu CAMS (Copernicus Atmosphere Monitoring Service) tarkkailee metsäpaloja maailmanlaajuisesti ja arvioi niiden päästöjä.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) yhdistää päästöt sääennusteihin ja mallintaa niiden avulla ilmakehän epäpuhtauksien kulkeutumisen ja vaikutuksen ilmanlaatuun.

Lisätietoja tästä linkistä.