Hollantilaismeppi haastaa suomalaisten metsäenergiasuunnitelmat – ”En aio luovuttaa”

”Kaikilla sektoreilla, myös metsäsektorilla, on tehtävä uhrauksia päästöjen taltuttamiseksi”, vihreitä edustava Bas Eickhout sanoo. Kuva: Juha Roininen

EU-parlamentin meppi Bas Eick­hout on noussut Suomen metsäpiireissä tunnetuksi hahmoksi. Hän on henkilö, joka vastaa parlamentissa metsäbiomassan uusiutuvan energian kestävyyskriteereistä.

”Haluan nostaa uudestaan keskusteluun ehdotukseni, jossa vain jätteet ja tähteet lasketaan uusiutuviksi energiamuodoiksi”, hollantilainen vihreän puolueen edustaja Eickhout sanoo MT:n haastattelussa.

Hollantilaismeppi julkaisi kesällä esityksen, joka nosti Suomen metsäalan takajaloilleen. Eickhout ei katsonut hyvällä sitä, että kaikkea metsäbiomassaa voitaisiin kutsua uusiutuvaksi energiaksi. Hänen mielestään tähän kategoriaan pääsisivät vain teollisuuden sivuvirrat, tähteet ja jätteet.

Suomen metsäala piti määritelmää turhan kapeana, sillä se kumoaisi muun muassa pieniläpimittaisen harvennuspuun energiakäytön. Se vaarantaisi investointeja, jotka käyttävät energiapuuta ja valmistavat biopolttoaineita.

Suomalaiselle metsäteollisuudelle riittäisi Euroopan komission esitys biomassan kestävyydestä. Siinä ei kielletä minkään metsäjakeen energiakäyttöä ja kestävyyttä tarkasteltaisiin jokaisen maan omien lakien pohjalta.

Eickhoutin mukaan komission kriteereillä ei tehdä mitään muutosta päästöleikkauksiin. Siksi hän päätti laittaa ne uuteen uskoon.

”Komission kestävyyskriteereillä ei ole mitään tekemistä kestävyyden kanssa, ne ovat enemmänkin ’feikkikriteerit’, jotka on tehty Suomen ja Ruotsin hallitusten kanssa. Jos ainoa kriteeri metsäenergian kestävyydelle on, että maassa tulee olla kansallinen metsäpolitiikka, sanohan minulle yksikin metsiään hyödyntävä valtio, jolla ei olisi jo ennestään omia sääntöjään metsien käyttöön ja hoitoon”, Eickhout kyseenalaistaa.

Lokakuun ympäristövaliokunnan äänestyksessä Eickhout joutui taipumaan. Valiokunta äänesti kompromissin puolesta. Se muistutti komission kantaa: kestävyyttä tarkasteltaisiin kansallisten lakien mukaan. Osa metsäalan toimijoista huokasi helpotuksesta.

”Suomi voitti viime erän, mutten aio luovuttaa, vaan haluan kuulla vielä koko parlamentin kannan.”

Koko metsäbiomassa ei Eickhoutille ole kuitenkaan kirosana; se ei vain sovellu välttämättä energiaksi. Siksi hän halusikin muodostaa kriteerit, jotka ohjaisivat puuta ”oikeille urille”.

Kaskadiperiaatteella Eickhout toivoisi, että puuta ohjattaisiin tuilla sinne, missä siitä saa korkeimman jalostusarvon. Näin muovia ja muita fossiilisia materiaaleja korvattaisiin puulla ja energiaksi käytettäisiin mieluummin aurinkoa ja tuulta.

”Biomassalla on valoisa tulevaisuus. Asiani koskee vain sitä, miten sitä käytetään parhaiten. Energia on kaikista käyttötarkoituksista viimeisin. Kun puhun kaskadiperiaatteesta, ihmiset säikähtävät, vaikka todellisuudessa se loisi markkinoille oikeanlaisen signaalin: puuta energiaksi vain, jos se ei kelpaa minnekään muualle.”

Puuta ei Eickhoutin mielestä saisi ohjata pois niistä käyttökohteista, joissa sillä on eniten käyttöä. Hollantilaismeppi pelkääkin, että EU:n biopohjainen talous vetää vesiperän, jos kestävyyskriteereillä annettaisiin lupa käyttää kaikkea metsäbiomassaa energiaksi.

”Suomen edustajat ovat sanoneet minulle, että jo nyt 99 prosenttia energiasta koostuu tähteistä ja jätteistä. Minkä eron kestävyyskriteerini sitten toisivat käytännössä?” Eickhout kysyy Suomen hallitukselta.

”Sitä paitsi jokainen maa määrittelisi kuitenkin itse, mitä jätteet ja tähteet käytännössä olisivat ja rajoitukset koskisivat vain isoja tuotantolaitoksia. Missä tässä on ongelma?”

Toinen Suomea koskeva kynnyskysymys on biopolttoaineet. Biopolttoaineiden suurin potentiaali on Eickhoutin mielestä lento- ja laivaliikenteessä, koska autot kulkevat tulevaisuudessa sähköllä.

”Halusin ehdotuksessani poistaa kaikki ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet ja siirtyä toisen sukupolven polttoaineisiin.”

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet käsittävät ruokapohjaiset polttoaineet ja toisen sukupolven taas teollisuuden prosesseista syntyneet tähteet.

Mäntyöljyä hän ei kuitenkaan pitäisi tuettavien raaka-aineiden listalla mukana. Tätä mieltä oli myös lokakuinen ympäristöneuvosto, joka teilasi mäntyöljyn biopolttoainekäytön.

”Suomalaiset yritykset, joiden kanssa olen puhunut, ovat paljastaneet, etteivät he aio kasvattaa mäntyöljyliiketoimintaansa. Pelkoni on se, että jos sitä alettaisiin tukea uusiutuvana raaka-aineena, niin sitä alettaisiin korvata muilla, ei niin kestävillä, valinnoilla.”

Eickhout muistuttaa, että ennen vuotta 2020 rakennetut, mäntyöljystä biopolttoaineita tekevät laitokset saisivat säilyä.

”Suomalainen teollisuus on tullut kertomaan, että tämä antaa huonon signaalin markkinoille. Kaikkia en voi miellyttää”, hän lisää.

Euroopassa on virinnyt keskustelua siitä, pitäisikö metsäpolitiikan olla kansallista vai pitäisikö sille luoda EU:n yhteiset säännöt. Koska ilmastopolitiikka on EU:n käsissä, se heijastuu myös metsäpolitiikkaan.

”Niin kauan, kun metsiä käytetään ilmastotoimissa, emme voi erottaa ilmasto- ja metsäpolitiikkaa”, Eickhout sanoo.

EU:ssa määrättyjen metsäbioenergian kestävyyskriteerien on pelätty lisäävän byrokratiaa jopa siihen pisteeseen asti, että jokainen puu ja hakkuuerä tarkasteltaisiin erikseen. Raportoija ymmärtää pelon.

”Ymmärrän, etteivät todella tarkat laskelmat johda mihinkään hyvään. Haluan tehdä mahdollisimman selvät säännöt, jotka antavat oikean signaalin markkinoille ja tukevat ilmastopolitiikkaa.”

Hollantilaista meppiä harmittaa, että hänestä kirjoitetaan mediassa siten, kuin hän ei tietäisi metsäasioista mitään.

”Suomalaisilla on parlamentissa valtavan iso ääni. Minua on haluttu tavata ja näkemyksiäni on ymmärretty, mutta sitten jälkikäteen saan lukea, kuinka ideani pilaavat kuulemma koko metsäteollisuuden Suomessa. Arvostaisin enemmän suoraa puhetta. Koko Eurooppa ei toimi niin kuin Suomi ja Ruotsi.”