Punavyökariste kurittaa männiköitä Lapissa
ROVANIEMI
Männyn punavyökaristetta esiintyy Lapissa ennätyksellisen runsaasti tänä kesänä. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on havainnut punavyökaristetta nuorissa ja varttuneissa taimikoissa, ensiharvennusikäisissä ja päätehakkuukypsissä metsissä.
”Sairastuneiden mäntyjen vanhimmat neulaset ovat muuttuneet ruskeiksi viime kesän neulasia lukuun ottamatta, ne varisevat helposti”, Metlan erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä kertoo.
Jalkanen sanoo, että tautiin sairastuneet neulaset on helppo tunnistaa värin lisäksi myös neulasten ulkopinnan täplistä, jotka ovat karistesienen tartuntapisteitä.
Uutta on, että tauti riehuu kaikenikäisten mäntyjen vaivana. Joissakin tapauksissa tauti on valloittanut puun tyvestä latvaan.
”Punavyökariste voi harsuunnuttaa männyn jopa yhdessä vuodessa. Jos seuraava kesä on kuiva, puu kuolee pystyyn. Ytimennävertäjät voivat iskeä myös pystypuihin.”
Metsänomistajien tulisi tarkkailla metsiänsä aktiivisesti, vaikka taudin ehkäisemiseen ei tiedetä keinoja.
”Jos metsä rupeaa kuolemaan, puusto kannattaa myydä sen ollessa vielä elossa.”
Punavyökaristeeseen sairastuneet neulaset eivät yhteytä lainkaan, jolloin tauti aiheuttaa männylle vähintään kasvutappioita.
”Kasvu taantuu varsinkin, jos mänty joutuu taimivaiheessa kilpailemaan toisten lajien kanssa.”
Sairastunut puu voi myös altistua helpommin muille kasvitaudeille. Esimerkiksi lumirajan alapuolella menestyvä talvihome tappaa punavyökaristeeseen sairastuneen taimen helposti.
Punavyökaristeen aiheuttajina on 1–2 karistesientä, jotka leviävät sitä tehokkaammin, mitä enemmän kosteutta on tarjolla.
”Lapissa viime kesä ei kuitenkaan ollut kostea, päinvastoin. Silti tautia esiintyy nyt ennätyksellisen paljon”, Jalkanen hämmästelee.
Punavyökaristetta on havaittu tänä kesänä myös kuivilla kankailla. Mahdollisesti kuuma viime kesä aiheutti puille hengitystappioita, tämä on taudille altistava tekijä.
Mänty kantaa 4–6 neulasvuosikertaa kerrallaan, kolme uusinta niistä kykenee tuottamaan enemmän energiaa kuin ne itse kuluttavat. Vanhimmat toimivat uusimpien vuosikertojen reservinä.
”Jos puu ei pysty ottamaan neulasista talteen ravinteita ja korkeaenergisiä yhdisteitä, se on puulle tappioksi.”
Punavyökariste on männyn tauti, josta tiedetään sen vakavuuteen nähden varsin vähän. Jalkanen on huolissaan metsäntutkimuksen resurssipulasta, joka on supistanut tutkimusta viime vuosina.
”Rahoitusta on leikattu samalla, kun puiden taudit ovat lisääntyneet. Matkustamista ja siten myös maastotutkimusta on jouduttu vähentämään radikaalisti.”
Virallisesti punavyökariste havaittiin Suomessa vuonna 2008. Jalkanen kuvasi taudin Pohjois-Suomessa vuonna 2006. Tauti on joka tapauksessa verrattain uusi, se on runsastunut viimeisten 10 vuoden aikana.
”Kasvukaudet ovat jatkuneet keväästä. Hiilidioksidin määrä ilmassa on lisääntynyt, jolloin puiden kasvupaikat tuoreutuvat. Nopeutunut kasvu altistaa taudeille.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
