Metsänomistajilla on huonosti tietoa metsiensä suojeltavista lajeista ja usein suojeltava esiintymä selviää vasta kun hakkuu on jo suunnitteilla

Sääksen pesä on ympärivuotisesti rauhoitettu, eikä tilapäisesti asumatontakaan pesäpuuta saa kaataa. Kuva: Pentti Vänskä

Metsänomistajien puutteelliset tiedot metsiensä uhanalaisista lajeista nousivat esiin Lajiturva-hankkeen selvityksessä.

Metsäkeskuksen tiedossa on noin 8000 metsikköä, joista tunnetaan jonkin uhanalaisen kasvin, sienen, jäkälän, sammalen tai kovakuoriaisen esiintymä. Yksityisten metsänomistajien mailla paikoista on kaksi kolmasosaa.

Usein tieto uhanalaisten lajien esiintymistä nousee esiin, vasta kun metsänkäyttöilmoitusta ollaan tekemässä ja hakkuita käynnistämässä. Selvityksen mukaan metsänomistajat kuitenkin suhtautuvat lajien turvaamiseen positiivisesti.

“Tärkeimpiin havaintoihimme kuuluu metsänomistajien kokemus siitä, että heillä on puutteellisesti tietoa omien metsiensä uhanalaisista lajeista”, kertoo Lajiturva-hankkeen projektipäällikkö ja Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo.

Tällä hetkellä uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaaminen perustuu pitkälti metsänomistajan omaan vapaaehtoisuuteen. Vain pieni osa lajeista on lakisääteisesti suojeltuja.

Kyselyyn vastanneet metsäammattilaiset toivoivat, että lajitietoon liittyvä avoin paikkatieto ja ohjeet lajien huomioon ottamisesta olisivat helpommin ja kattavammin saatavilla. Myös neuvontatyöhän pitäisi saada lisää resursseja, jotta lajien suojelu voitaisiin ottaa huomioon jo metsänhoitosuunnitelmia tehdessä.

“Luonnonsuojelulakia valvovien ely-keskusten toiminnassa on tarpeita neuvonnan ja asiantuntija-avun kehittämiselle myös niiden uhanalaisten lajien osalta, joiden turvaamista laki ei vaadi”, sanoo ympäristöhallinnon toimintaa selvittänyt Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen.

Lajiturva tutkimuksessa metsänomistajat, ympäristö- ja metsähallinnon asiantuntijat ja metsätalouden toimijat kertoivat kokemuksiaan uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisesta.

Lue myös:

Vaasassa kaadettiin merikotkan rauhoitettu pesäpuu, koska tiedot uusista pesistä eivät etene hakkuuyrityksille – hitaus valtion tietojärjestelmien kehittämisessä jarruttaa lintujen suojelua