Kevitsan taimikotmaistuvat hirville talvisin
”Tavoitteellinen metsänkasvatus on tällä seudulla toiveajattelua”, sanoo metsänomistaja Jyrki Harju Sodankylästä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoSODANKYLÄ
Jatkuvat hirvituhot ovat tehneet sodankyläläisen metsänomistajan Jyrki Harjun metsänkasvatuksesta lähes mahdotonta.
Rikkaan malmiesiintymän päällä, Kevitsan kaivoksen kupeessa sijaitseva 30 hehtaarin mäntytaimikko on pysytellyt samankorkuisena 1990-luvulta saakka.
”Ehkä maaperän runsaat mineraalit antavat taimiin hirville maistuvan aromin. Pelastuksena ovat ylispuut, joista taimia sikeää lisää luontaisesti”, Harju sanoo.
Vaikka hirvien kaatomäärät luetaan alueella kymmenissä, saapuu talvehtivia eläimiä ammuttujen tilalle saman verran.
”Hirviä näkyy joka kerta, kun käyn tarkastamassa tuhoja. Maasto on täynnä vereksiä lumijälkiä”, kertoo Harju.
”Jyrki on kasvattanut tässä tasapäistä taimikkoa. Jatkuvan syönnin takia se on pysynyt sitkeästi puolentoista metrin mitassa”, luonnehtii aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.
Taimikonhoito on havaittu pahimmilla tuhoalueilla turhaksi työksi. ”Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja hirvien ruokailla. Taimikonhoito on turhaa, kun hirvet syövät loput. Kuusetkin on syöty paikoin”, toteaa Kasurinen.
Jos taimikko jouduttaisiin uudistamaan hirvien jäljiltä, vahingon määrä olisi noin tuhat euroa hehtaarilta.
”Rauhassa kasvaneesta tukkileimikosta saisi kantohintana noin 5 000 euroa hehtaarilta. Ennen päätehakkuuta menetetään lisäksi 2–3 kasvatushakkuun tuotto.”
Kasurinen esittää jatkuvista tuhoista kärsiville erityisvahinkoalueille jokavuotista hirvivahinkokorvausta.
”Nyt korvausta voi hakea vain joka kolmas vuosi. Yhteiskunta vie siitäkin kolmanneksen veroina, joten ei metsänomistaja korvauksilla tienaa.”
Metsänomistajan kannalta pahimmat taimikkotuhot aiheutuvat 5–10 vuoden ikäisiin taimikkoihin.
”Hirvet syövät toki pieniäkin taimia. Niissä vahinko ei ole vielä kovin suuri, kun kasvua ei ole menetetty, ja uudistaminenkin on helpompaa.”
Harju sanoo, että huonot metsänkasvatusnäkymät saavat kompensaatiota syksyn hirvijahdissa.
”Sillehän ei voi mitään, että hirvet syövät. Olen itsekin innokas metsästäjä, joten siedän vahinkoja ehkäpä enemmän kuin sellainen metsänomistaja, joka ei metsästä lainkaan.”
Kasurisen mukaan 20 prosentin tuho on jo hirvivahinkokorvauksien piirissä. Tuho määritellään Metsäkeskuksen tekemän arvion perusteella.
Metsänomistaja voi saada korvausta vahingoittuneen puuston arvon alentumisesta, jos taimikkoa ei vahingon vähäisyyden vuoksi ole tarkoituksenmukaista täydentää tai uudistaa.
”Metsänomistaja on myös velvollinen pitämään taimikon kunnossa niin, että siitä kasvaa kasvatuskelpoinen metsä. Pitää siis seurata, että taimikko pääsee kehittymään. Tässä tapauksessa se on kyllä hyvin vaikeaa.”
KARI LINDHOLM
Tästä taimesta on turha kasvattaa laatutukkia.
Taimikon-
hoito on
havaittu pahimmilla tuhoalueilla
turhaksi työksi. «
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
