Tutkimus: Majavan toimet hyödyttävät monia eläimiä jopa vuosikymmeniä

Majavalammilla on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Kuvituskuva. Kuva: Irma Mikkola

Kuva: Liao Wenfei/ Helsingin yliopisto

Majavalammilla on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla.

Patoja rakenteleva majava on ekosysteemi-insinööri, jonka toimet hyödyttävät monia eläimiä jopa vuosikymmenten ajan.

Uusin tutkimustieto paljastaa, että majavien myönteiset vaikutukset eivät rajoitu vain kaloihin, sammakoihin, hyönteisiin ja vesilintuihin. Myös nisäkkäät saavat etua majavien läsnäolosta.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että majavalammilla oli lähes kaksinkertainen määrä nisäkäslajeja verrattuna majavattomiin metsälampiin. Nisäkäsyksilöitäkin oli majavalammilla yli kymmenen prosenttia enemmän.

Erityisen voimakkaasti majavalammilla runsastuivat saukko, näätä, lumikko ja hirvi. Saukko hyötyy talvisin majavalampien sulapaikoista, joista sen on helppo pulahtaa kalaan. Näätä ja lumikko puolestaan saalistavat myyriä, joita on majavalampien reunoilla tavallista metsälampea enemmän.

Hirville koituu selviä etuja majavien läsnäolosta.

"Hirvet voivat hyödyntää majavien kaatamien puiden latvuksia. Majava-altaiden alueelta löytyy hirville maistuvaa kasvillisuutta, kuten lumpeita, ja veden pinnan laskettua esimerkiksi vesakkoa", sanoo majavien ympäristövaikutuksia lähes 40 vuosikymmenen ajan tutkinut yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.