Tuhkaa kokeillaan metsäautotien päällysteenä
KEURUU (MT)
Tiestön ja erityisesti alemman tieverkon korjausvelka on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta.
Samalla puun tuhkan käyttöä kokeillaan yksityisten metsäteiden rakennusmateriaalina.
”Tuhka on käytännössä puoli-ilmainen rakennusaine, jota käyttämällä säästetään kivimassaa. Samalla päästään eroon siitä tuhkasta, josta lämpölaitokset joutuisivat maksamaan”, Tapion metsäparannusasiantuntija Ilppo Greis sanoo.
Metsäbiotalouden asiantuntijapalveluja tarjoavan Tapion vetämässä projektissa on kokeiltu metsäteiden tuhkatierakentamista Karstulassa.
”Puun tuhkaa on sekoitettu eri suhteissa kalliomurskeeseen. Sen jälkeen rakennetun tien kantavuus on mitattu. Lisäksi on kairattu maan alta, pintavedestä ja pohjavedestä näytteitä, joilla mitataan valumia.”
Greisin mukaan tuhkamursketeiden kantokyky on hyvä eikä tuhkateiltä ole havaittu raskasmetallien valumia.
Alemman tieverkon tilanne oli esillä Tapion järjestämässä Metsätiepäivä-tapahtumassa Keuruulla torstaina.
Tuhkateitä on rakennettu julkisina tiehankkeina jo vuosien ajan. Yksityisteillä tuhkatien rakentajilla on riesanaan hidas ympäristöbyrokratia, joka on myös ylimääräinen kuluerä.
”Tuhka-murskepinnoitus tai tuhkakerros ovat uusia avauksia alemman tieverkon ja metsäteiden kunnossapidossa. Tuhka tulee keskimäärin huomattavasti halvemmaksi kuin kivimassan käyttö”, Greis puntaroi.
Ympäristölupien saanti on kuitenkin ollut hitaissa kantimissa.
Valtion ja kuntien julkinen tienrakentaminen voidaan hoitaa ilmoitusmenettelyllä, mutta yksityisteiltä vaaditaan ympäristölupa. ”Olisi toivottavaa, että myös yksityisteissä voitaisiin edetä ilmoitusmenettelyllä.”
Tiestön korjaustarpeita selvitetään entistä useammin kantavuusmittauksilla.
Tiestön rakenteen taipumatietoa kartoittamalla voidaan määrittää metrin tarkkuudella, missä kohdin tien kantavuus on heikentynyt.
”On erittäin järkevää mitata tien kantavuudet etukäteen. Kantavuusmittauksella säästää parhaimmillaan tuhansia euroja, kun koko tienpätkän peruskunnostamisen sijaan vain joitakin osia siitä uusitaan”, Greis toteaa.
Pelkät paikkaukset eivät kuitenkaan enää riitä alemman tieverkon kunnossapitoon.
”Alempi tieverkko tarvitsee täsmähoitoa ja kunnossapitoa. Olennaista on keskittyä kelirikon haittojen vähentämiseen”, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Hannu Lamminen sanoo.
Liikenneministeriössä syyllistytään alemman tieverkon laiminlyöntiin, Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja moittii. ”Olen 25 vuotta hokenut, että yksityisteiden kunto heikkenee. Samalla olen huomannut, että ministeriö on taho, jota nämä asiat eivät tunnu juuri kiinnostavan.”
Rahjan mukaan ministeriössä lähes kaikki huomio kiinnittyy suuren mittaluokan väylähankkeisiin sekä digitalisaatioon.
”Alempaa tieverkkoa ei oteta tarpeeksi huomioon, mikä on täysin väärä suunta. Metsäteiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Puuta ei saada liikkeelle, jos pienteiden kunto on surkea.”
Jukka Koivula
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
