Puun tuonti jatkaa reipasta kasvua
Toukokuussa Suomeen tuotiin puuta 1,08 miljoonaa kuutiometriä. Metsätutkimuslaitoksen tutkijan Aarre Peltolan mukaan toukokuun määrä oli tähän mennessä kuluvan vuoden suurin.
”Kuukausittainen vauhti on lisääntynyt vuoden alusta lähtien”, Peltola sanoo.
Metsäteollisuus on tuonut alkuvuonna selvästi eniten puuta Venäjältä. Itärajan takaa ostettiin viiden ensimmäisen kuukauden aikana 3,3 miljoonaa kuutiometriä.
Puun tuonnille ratkaisevan kasvusysäyksen antoi Venäjä liittyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi viime vuoden elokuussa. Jäsenyys laski korkeita tulleja.
Viro on ohittanut tänä vuonna Latvian toiseksi tärkeimpänä ulkomaisen puun alkuperämaana.
Virosta laivattiin Suomeen 0,7 miljoonaa kuutiometriä, Latviasta 0,6 miljoonaa kuutiometriä ja Ruotsista 0,1 miljoonaa kuutiometriä.
Koivukuitupuuta tuli ulkomailta tammi–toukokuussa puutavaralajeista eniten, yhteensä 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Haketta tuotiin 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Tukin osuus oli viisi prosenttia.
Viime vuonna metsäteollisuus käytti tuontipuuta 8,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi 14 prosenttia teollisuuden kaikesta raakapuun tarpeesta.
Valtaosa tuontipuusta menee sellutehtaille.
Tähänastinen ennätysvuosi oli 2006. Tuolloin puuta tuli ulkomailta Suomeen 19 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli neljännes metsäteollisuuden raakapuun käytöstä.
Venäjän asetettua raakapuulle vientitullit tuontimäärä Suomeen romahti.
Stora Enso on käyttänyt metsäyhtiöistä ulkomaista puuta eniten. Tarkkoja määriä yritykset eivät kerro.
Metsäpäällikkö Jorma Länsitalon mukaan tuonnin kasvu on ollut Stora Ensossa tänä vuonna ”kohtalaisen suuri, 20–30 prosenttia”.
”Jyrkin kasvu on varmaan nyt käsillä. En usko, että kasvuvauhti jatkuu näin kovana pitkään”, Länsitalo arvioi.
Stora Enson tuontisumasta venäläistä puuta on kolme neljännestä, loput tulee Baltiasta.
Venäläinen koivukuitupuu menee Imatralle ja Uimaharjuun Joensuuhun. Kemin Veitsiluotoon koivukuitupuuta tulee Baltiasta.
”Venäläinen koivu on mahdollistanut Uimaharjussa liukosellun valmistuksen”, Länsitalo sanoo.
Liuko- eli viskoosisellu myydään Kiinaan tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi.
Stora Enso olisi kiinnostunut tuomaan Venäjältä myös havutukkeja. Vientilisensointiin liittyvä byrokratia haittaa Länsitalon mukaan kuitenkin edelleen erityisesti havutukkien kauppaa.
Metsä Group tuo metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan puuta tänä vuonna runsaat kaksi miljoonaa kuutiometriä. Määrä on jokseenkin sama kuin viime vuonna.
Venäjältä tulee Metsä Groupille pääasiassa koivukuitua. Koivu menee Joutsenon sellutehtaalle ja Kaskisiin, minne tuodaan myös haapakuitupuuta. Ulkomaista havuhaketta keitetään Lappeenrannan Joutsenossa ja Rauman sellutehtaalla.
UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnasta vastaavan Pekka Rajalan mukaan myös UPM on luonnollisesti lisäämässä venäläisen puun käyttöä tuonnin helpottuessa. Määrää hän ei kerro.
”Me tuomme sellaista puuta, mitä Suomesta ei riittävästi saada, eli koivukuitupuuta”, Rajala sanoo.
Venäläistä koivua UPM käyttää lähinnä Lappeenrannassa Kaukaan ja Kouvolan Kuusankoskella Kymin sellutehtaalla.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
