Maaston korkeus- ja puustomalli helpottavat ajouraverkon suunnittelua
RAUTAVAARA (MT)
Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) on kehitetty menetelmä, joka havainnollistaa karttatietoa hakkuukoneenkuljettajalle. Tiedot maastonmuodoista ja puustosta ovat hyödyksi ajouraverkoston suunnittelussa.
Ajouraverkon suunnittelu on yksi kuljettajan tärkeimmistä tehtävistä harvennushakkuulla.
Ajourien sijoittelulla on suuri merkitys jäljelle jäävän puuston määrään, laatuun sekä puutavaran lähikuljetukseen.
Toistaiseksi metsäkoneiden korjuuohjelmat eivät perustu tarkkaan tietoon maastonmuodoista tai puustosta.
Käytössä on peruskarttojen tietoihin pohjautuvat elektroniset kartat, mahdollisesti ilmakuvat sekä kuljettajien kokemus ja maastossa tekemät havainnot.
Tarkempaakin tietoa olisi saatavilla metsäkoneen ohjaamoon, jos esimerkiksi konevalmistajat tai metsäyhtiöt innostuvat kaupallistamaan Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyn maaston korkeus- ja puustomallia hyödyntävän menetelmän, kertoo Metlan tutkija Sami Lamminen.
”Pystymme luomaan kuvan maastosta, joka näyttää kolmiulotteisen kaltaiselta. Valaistus- ja varjostustekniikoiden avulla maastonmuotojen havainnointi helpottuu merkittävästi”, kuvailee Lamminen.
Lammisen mukaan malleista on eniten hyötyä maastonmuodoiltaan tai puustoltaan vaihtelevilla hakkuutyömailla.
Logging map -tuoteidea on kehitetty Fibic Oy:n Eff Fibre -tutkimus- ja kehittämisohjelmassa.
Logging mapin lähtöaineistona on laserkeilattu maasto- ja puustotieto. Esimerkiksi korkeuskäyrät on laskettu kahden metrin välein, kun peruskartalla ne ovat viiden metrin välein.
Korjuuolot ovat usein vaikeat huonon näkyvyyden takia. Tarkempi tieto maastonmuodoista lisää myös turvallisuutta, kun ajouria ei yritetä tehdä liian jyrkkään kohtaan, Lamminen muistuttaa.
Maastonmuotojen lisäksi aineisto sisältää muun muassa tietoa puustosta, sen pohjapinta-alasta, tiheydestä ja harvennustarpeesta pohjapinta-alan perusteella.
”Aineistoa hyödyntämällä voidaan säästää ajomatkoissa, turhien pistojen tekemisessä ja valita helpoimmin ajettavat reitit. Ajouraverkoston pituus ja kulkukelpoisuus vaikuttavat puunkorjuun tuottavuuteen.”
Hakkuukone pääsee kulkemaan kuormatraktoria hankalammissa paikoissa, joten hakkuukoneenkuljettajan on huomioitava kuormatraktorin kulkemisen rajoitteet.
”Liian suuria pituus- tai sivusuuntaisia kaltevuuksia on vältettävä”, sanoo Lamminen.
Lamminen on kehittänyt Logging mapia kaksi vuotta. Idea sai alkunsa vierailusta hakkuutyömaalle, missä aikuisopiskelijat opettelivat koneellista puunkorjuuta.
”Siellä kuulin, kun joku hakkuukoneenkuljettaja kertoi ajaneensa yllättäen kuoppaan. Heräsi ajatus, että tuollaiset yllätykset pitäisi voida välttää”, kertoo Lamminen.
Logging map -aineistoa on nyt testattu kahdesti Rautavaaran vaihtelevissa olosuhteissa Metsähallituksen korjuutyömaalla. Korjuun on toteuttanut Motoajo Oy.
Menetelmä on ollut käytössä kahdessa hakkuukoneessa koneen varsinaisen korjuusovelluksen rinnalla erillisessä tietokoneessa.
”Testikuljettajaa on haastateltu ja palaute on ollut myönteistä”, sanoo Lamminen. Hän näkee laserkeilausaineiston käytöllä potentiaalia myös siinä mielessä, että työmaiden korjuukelpoisuus ja kaltevuus ovat palkanmaksun perusteita.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
