Turvepula tuo kivihiilikuormat Sisä-Suomeen

Turvesoilta saadaan tänä kesänä niin vähän polttoturvetta, että moni energiayhtiö joutuu miettimään polttoainehuoltonsa uusiksi.

Suurin osa turpeesta korvataan kivihiilellä, koska useimpien voimalaitosten tekniikka ei salli nostaa puun osuutta. Joissakin voimaloissa joudutaan turvautumaan öljyyn varapolttoaineena.

Energiapuun hankintaketjuissakaan ei olla varauduttu turvepulaan. Puun on kuivuttava vähintään yhden kesän ajan ennen polttamista. Harvalla käyttäjällä tai toimittajalla on suuria puuvarastoja.

”Puuttuvaa turvetta vastaavaa määrää kuivaa puuta ei ole olemassakaan. Valtaosa vajeesta hoidetaan kivihiilellä”, sanoo toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä.

Kivihiiltä viedään lämmityskautta varten sisämaan kaukolämpölaitoksiin asti.

”Rahaa tullaan polttamaan paljon. Tämä on katastrofi sekä firman talouden että kaukolämpöasiakkaiden kannalta”, maalailee Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.

Kuopion kaupungin omistama energiayhtiö on saamassa alle puolet tarvitsemastaan turpeesta.

Yhtiön vuosi sitten valmistunut Haapaniemen voimalaitos voi käyttää enimmillään 70 prosenttia puuta ja 30 prosenttia turvetta tai muuta apupolttoainetta, mutta vanhemmat voimalat vaativat turvetta runsaammin.

Yhteensä 1 700 gigawattitunnin energiamäärästä reilu 1 000 on suunniteltu tuotettavaksi turpeella. Kun turvetta ei saada tarpeeksi, vaihtoehdoiksi jäävät vain kalliit kivihiili ja öljy. 500 gigawattituntia merkitsee noin 500 junanvaunullista kivihiiltä.

Lindholmin mukaan vuonna 2004 saatiin ensimmäinen varoitus turvetuotantopinta-alojen riittämättömyydestä. Talvella 2008–2009 koettiin ensimmäinen turvepula. Turpeen huonon saatavuuden riski on ollut siis tiedossa, mutta voimalaitosten elinaikaan suhteutettuna muutos on ollut liian nopea.

”Turvetta on pidetty huoltovarmana ja edullisena polttoaineena. Nämä valtit on toistaiseksi menetetty”, Lindholm toteaa.

Jyväskylän Energiassa odotellaan tarkkaa tietoa turpeen saatavuudesta tällä viikolla. Tuotantojohtaja Tero Saarnon mukaan kivihiiltä todennäköisesti tarvitaan. Yhtiössä harkitaan myös puun osuuden nostoa uudessa Keljonlahden voimalassa syksyllä yli 50 prosenttiin.

Jyväskylässä puun käytön lisäys onnistuisi polttoainevarastojen puolesta. Energiayhtiöllä on ylivuotisia varastoja.

”Tulee mietittäväksi otetaanko riski. Kattila voi mennä tukkoon. Jos kovien pakkasten aikana joudutaan polttamaan sen vuoksi öljyä, tulee kallis lasku.”

Teoriassa laitoksessa voitaisiin polttaa 70-prosenttisesti puuta, mutta kalustoa ei ole vielä koeteltu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä siirryttäisiin 50 prosentin puuosuuteen.

Kivihiilen polttokaan ei houkuttele.

”Ongelma on, että kivihiili on noin kaksi kertaa turvetta kalliimpaa. Kaukolämmön kate pienenee merkittävästi.”

Kivihiili on turpeeseen verrattuna kallista, koska se tuodaan kaukaa ulkomailta. Kaukolämmön tuotannossa kivihiilen hintaa nostaa lisäksi erillinen haittavero.

Pelkkää puuta polttavien energialaitosten polttoainehuolto sujuu suunnitelmien mukaan ainakin tulevana talvena.

Esimerkiksi Tammisaaren Energia ja Keravan Energia eivät pode turvepulaa, koska turvetta ei juuri tarvita tavallisenakaan tuotantovuotena. Keravalla turvetta palaa jonkin verran, mutta tarvittava määrä on luvattu toimittaa.

Tammisaaressa turvetta ei tarvita lainkaan. Lähin turvesuo Forssassa on niin kaukana etelärannikolta, ettei turpeen kuljettaminen kannata, vaikka ainetta saisi, kertoo Tammisaaren Energian kaukolämpöpäällikkö Ulf Bäckman.

Puuta alueella riittää ja sen saannista huolehtii neljä eri toimittajaa.

”Meillä on pitkät toimitussopimukset ensi kesään asti. Syksyllä käydään taas uudet keskustelut.”

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF