Energiapuun korjuuei uhkaa metsäluontoa
Sekä suomalaiset että ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, ettei nykyinen metsäenergian korjuu uhkaa metsäluontoa tai metsätaloutta. Uuden tutkimustiedon ja toimintatapojen myötä nykyistä huomattavasti laajempikin energiapuun korjuu pysyy kestävällä pohjalla.
”Jatkossa haasteena on puubiomassan tuotannon nostaminen ja parempi laadunhallinta. Nykyiseen nähden kaksinkertainen energiapuun käyttö pitäisi toteuttaa myös taloudellisesti kannattavasti”, toteaa professori Antti Asikainen Metsäntutkimuslaitokselta.
Suomessa on aina poltettu puuta. Vielä 60-luvun alussa Suomi tuotti noin puolet tarvitsemastaan energiasta puulla. Tällä vuosituhannella puuperäisten polttoaineiden osuus on vakiintunut viidennekseen.
Metsähakkeen käyttö on kasvanut noin seitsemään miljoonaan kuutiometriin, mutta puunjalostusteollisuuden sivutuotteiden energiakäyttö on vastaavasti laskenut.
Hakkuutähdettä korjataan nyt lähes joka kolmannelta ja kannot revitään polttoon joka kymmenenneltä avohakkuulta. Myös merkittävältä osalta nuorten metsien ensimmäisistä harvennuksista otetaan talteen energiajaetta.
Metsäenergian korjuun ensimmäisiä huolia oli pelko ravinteiden katoamisesta polttoon menevän puuston mukana. Nyt tuo huoli on laantunut.
Asikaisen mukaan kenttäkokeissa kokopuun korjuu on yleensä vähentänyt kasvua ensiharvennuksilla. Hän odottaa, että kasvuvaikutukset jäävät huomattavasti vähäisemmiksi käytännön korjuukohteilla.
”Esimerkiksi turvemaan männiköiden korjuukokeissa noin kolmannes latvusmassasta jäi maastoon oksien katkeilun vuoksi. Myös päätehakkuualoilla tehdyissä inventoinneissa yli 30 prosenttia latvusmassasta jäi hakkuualueelle.”
Tästä määrästä merkittävä osa oli neulasia ja pieniä oksia. Kaiken lisäksi hakkeen laadun ja paremman kuljetustiheyden vuoksi on siirrytty karsitun energiarangan hankintaan, joten ravinteiden katoaminen ei ole enää päivänpolttava ongelma.
Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteeksi on noussut kantojen nosto. Sillä on pelätty olevan kielteisiä vaikutuksia maaperään.
Metla on perustanut Bio-tutkimusohjelmassaan koko Suomen kattavan koeverkoston, jossa hakkuutähteen ja kantojen poiston vaikutuksia seurataan useiden vuosien ajan.
Ensimmäisten tulosten mukaan kantojen ja hakkuutähteiden poisto ei näytä vaikuttavan maaperän happamuuteen tai maaveden ravinnemääriin. Koska osa vaikutuksista näkyy vasta viiveellä, seuranta jatkuu vielä vuosia.
Kantojen nostosta on toivottu lääkettä havupuita lahottavaa maannousemaa vastaan. Täysin sienestä ei pääse eroon silläkään.
”Kantojen nosto näyttää hidastavan maannousemasienen siirtymistä seuraavaan puusukupolveen, mutta sienen saastuttamassa maaperässä säilyy juurenkappaleita. Niiden sienirihmasto pysyy elinvoimaisena useita vuosia.”
Kantojen varastoinnin on vastaavasti pelätty levittävän tukkimiehentäitä. Niiden ei kuitenkaan ole todettu lisääntyneen uudistusaloilla, jotka sijaitsevat kantovarastojen läheisyydessä.
Metsäenergian tehokas talteenotto vaikuttaa kasvien ja maaperän pieneliöiden runsaussuhteisiin, mutta minkään lajin tai lajiryhmän ei ole todettu tyystin kadonneen.
Mikäli hakkuutähteet poistetaan, runsastuvat vähemmän ravinteita tarvitsevat kenttäkerroksen lajit, kun runsaasti ravinteita vaativat horsma ja vadelma eivät valtaa hakkuualuetta.
Pääosa metsistä jää edelleenkin metsäenergian korjuun ulkopuolelle, mikä vähentää maisemavaikutuksia. Se pienentää myös monimuotoisuuden vähenemisen riskiä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
