Valiokunta vastustaa leikkausta taimikonhoidon rahoihin
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta haluaa säilyttää ainakin taimikonhoidon tuen nykyisellään.
Kestävän metsätalouden rahoitustuki putoaa ensi vuonna 12 miljoonalla eurolla osana hallituksen säästötalkoita.
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kohdistaisi säästöt lannoitukseen ja juurikäävän torjuntaan. ”Jos tukitasot tippuvat kautta linjan kovasti, kannustin katoaa. Taimikon hoidon tuki pitää pitää!”
Lasse Hautala (kesk.) on samoilla linjoilla. ”Tukea tulee kohdentaa taimikon hoitoon ja muihin varhaisen vaiheen toimiin.”
Myös vasemmistoliiton Jari Myllykoski kohdistaisi tuet taimikoihin ja nuoriin metsiin sekä pienpuun harvennukseen hallituksen suunnan mukaisesti.
Keskustan Jari Leppää huolettaa, että metsäteollisuus näyttää ulosmittaavan kemeratukea alentamalla kuitupuun hintaa, mitä ei pidä sallia. Samoilla linjoilla on perussuomalaisten Kari Kulmala ja ruotsalaisten Mats Nylund.
”On järjetöntä leikata kemeratukea, kun metsien suuri ongelma on tamikonhoitotöiden alhainen määrä”, toteaa Harry Wallin (sd.).
Myös perussuomalaisten Reijo Hongisto ja keskustan Eerikki Viljanen vastustavat taimikonhoidon tuen leikkaamista.
Keskustan Pertti Hakanen pitäisi työllistävän energiapuun tuen piirissä. Myös kokoomuksen Markku Eestilä säilyttäisi nuoren metsän hoidon tuet energiatukineen.
Kokoomuksen Arto Satonen haluaa jatkaa kemeran byrokratian purkua. Myös Susanna Koski kohdistaisi säästöjä hallintoon ja byrokratiaan, eikä tingi ainakaan taimikon varhaishoidon tuesta.
Sosialidemokraattien Tytti Tuppurainen ihmettelee, miksi hallitus kertoo panostavansa biotalouteen, mutta leikkaa kemeratukia. Hän pitää tukitasojen muutosta joustavana keinona.
Kemeratuen leikkausta tässä tilanteessa vastustaa myös kristillisten Peter Östman.
Vihreiden Hanna Halmeenpää suuntaisi tuet metsien moninaiskäytön edistämiseen, metsätalouden ympäristötukeen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin.
Jarmo Palokallio
Janne Impiö
Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) ehdottaa metsänhoitotöitä keinoksi työllistää pakolaisia Suomessa.
Hänen mielestään erityisesti nuoria pakolaismiehiä pitää kouluttaa ja ohjata tekemään konkreettista metsänhoitotyötä.
”Biotalous on Suomen kärkihanke. Laadukasta puuraaka-ainetta ei kuitenkaan saada, jos välttämättömät metsänhoitotyöt jäävät tekemättä. Suomeen tulevat pakolaiset voisivat työllistyä metsänhoitotöihin ympäri Suomea”, Alatalo sanoo.
”Pidemmällä tähtäimellä pakolaisten tulisi päivittää oma koulutuksensa Suomen oloja vastaaviksi ja päästä koulutustaan vastaaviin töihin. Pakolaisten koulutustausta tulee päivittää. Suomen kielen taito on ehdoton edellytys monissa ammateissa.”
Alatalon mielestä pilottihanke voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Ruovedellä, joka on ottanut 200 pakolaista ja aloittanut lasten koulunkäynnin käytännön järjestelyt. Kunnassa on myös pitkät metsäperinteet.
Tällä hetkellä pakolaisten ohjaamista vastikkeelliseen työhön on rajoitettu. Normaalin viranomaisproseduurin lisäksi on kolmen kuukauden karenssiaika, jolloin töitä ei saa tehdä.
Tämä tulee korjata heti lainsäädäntöä muuttamalla, Alatalo vaatii kirjallisessa kysymyksessään.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
