Lämpöä raakkiviilusta, lahosta ja lepästä
Raakkiviilua eli hylättyjä puupaloja syntyy vanerin-valmistuksessa kymmeniä tuhansia kuutioita vuodessa, kertoo Juha Hyvärinen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoJÄRVENPÄÄ/KÄRKÖLÄ (MT)
Bioenergiasta on tullut yhä merkittävämpi osa vaneria ja sahatavaraa valmistavan Koskisen Oy:n liiketoimintaa.
Konsernin noin 200 miljoonan euron liikevaihdosta 5,5 miljoonaa tulee bioenergian myynnistä.
”Kasvu on noin miljoona euroa vuodessa”, puuta hankkivan Koskitukin bioenergiapäällikkö Juha Hyvärinen kertoo.
Tuorein bioenergiaa ostava asiakas on Järvenpäähän valmistuva Fortumin biovoimala, joka polttaa haketta vuodessa noin 200 000 kiintokuutiota.
Ensimmäiset hakerekat toivat kuormansa toissa viikolla. Rekkaralli kiihtyy päivä päivältä.
”Voimalan muurauksia kuivatetaan aluksi maakaasulla. Biopolttoaineita lisätään pikkuhiljaa”, kertoo tuotantoinsinööri Veli-Pekka Hakatie Fortumilta.
Lämmityskaudella rekkakuormia saapuu joka arkipäivä 20–25. Koskitukki toimittaa siitä noin viidenneksen.
Koskisen tehtailla Kärkölässä syntyy vuosittain kymmeniä tuhansia kuutioita raakkiviilua eli tuotannosta hylättyä viilua ja poissahattua vanerinsyrjää.
Vanerikuorimosta irtoaa sama määrä hyvin syttyvää koivunkuorta hyötykäyttöön.
Läheisille polttolaitoksille matkaa myös ainespuuksi kelpaamatonta lahoa puuta, hakkuutähdettä, kantoja ja pieniläpimittaista rankaa haketettuna.
”Tarjoamme monia eri bioenergiajakeita, mikä takaa hyvän toimitusvarmuuden”, Hyvärinen sanoo.
Hyvärisen mukaan pienpuun hakkuu ja toimitus energiaksi kannattaa vain jos siihen saa tukea tai lämpölaitoksen maksama hinta nousee.
Bioenergian toimitusmääriä kasvatetaan ennen kaikkea sahausta ja vanerintuotantoa lisäämällä.
”Hakkuumääriä on tarkoitus kasvattaa Hämeen ja Uudenmaan alueella. Tehtaiden käyntiasteen nousun myötä sivutuotteita syntyy yhä enemmän yli oman tarpeen lähialueen polttolaitoksille myytäväksi”, Hyvärinen kertoo.
Kiinteän biomassan kestävyysvaatimukset arveluttavat sekä Hyväristä että Hakatietä.
EU:n komissio valmistelee nestemäisten biopolttoaineiden kriteerien asettamista myös metsähakkeelle.
On mahdollista, että tulevaisuudessa jokaisen hake-erän kestävyys joudutaan todistamaan erikseen.
Ilman todistusta voimaloiden tuotantoa ei voisi laskea mukaan kansallisissa uusiutuvan energian tilastoissa. ”Kestävyyden todistaminen lisää kallista byrokratiaa”, Hakatie toteaa.
Hyvärinen toivoo, että alan etujärjestöt ovat hereillä ja vaikuttavat asiassa EU:n suuntaan.
”Koskitukin metsät ovat PEFC-sertifioinnin piirissä. Sen pitäisi riittää takeeksi, että puu on kestävästi tuotettu.”
”Viimeisimmän huhun mukaan komission esitys on tulossa heinäkuussa, eikä sen sisällöstä ole tarkkaa tietoa”, kertoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
