Oma riista -palvelu korvaa näppituntuman ja miesmuistin hirviverotuksen suunnittelussa – ennen suunniteltiin, metsästettiin ja kuultiin vasta seuraavana keväänä miten meni
Kun hirvikaadot ja -havainnot kirjataan palveluun tarkasti, muun muassa metsästyksen edistymistä ja alueen hirvisaaliin rakenteen kehittymistä voi seurata reaaliajassa.
Suomen riistakeskukseen hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kehittämishanke, joka päättyy vuoden 2021 lopussa. Kuva: Markku MiettinenHirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina, kun koirajahti on sallittu koko maassa. Syksyn ja talven jahdeissa on käytettävissä yhteensä 50 385 hirvenpyyntilupaa.
Osa luvista on jo käytetty, sillä pellolta vahtimalla metsästyksen sai aloittaa 1. syyskuuta koko maassa. Pohjoisessa metsästys ehdittiin aloittaa jo 1. syyskuuta. Siellä ensimmäinen kausi kesti 20. syyskuuta asti.
Erityisen suurella mielenkiinnolla metsästyksen edistymistä seuraavat tänä syksynä yhdeksän Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelijaa.
He aloittivat työnsä maaliskuussa, kun tämän syksyn pyyntilupien anomiseen liittyvät valmistelut olivat kiivaimmillaan. Oma kädenjälki ei siinä mielessä vielä näy, naurahtaa Pohjois-Savon ja -Karjalan suunnittelija Lauri Itkonen.
Suunnittelijoiden kädenjälki alkaa näkyä varmasti viimeistään tulevina syksyinä, sillä he ovat järjestäneet metsästäjille enemmän hirvieläimiin liittyvää koulutusta kuin ehkäpä koskaan aiemmin on ollut tarjolla.
Oma riista -palvelun käyttöön liittyvän koulutuksen lisäksi Itkonen on puhunut kesän ja alkusyksyn aikana eri tilaisuuksissa muun muassa hirvieläinten biologiasta ja hirvijahdin johtamisesta.
Hirvenmetsästys kulki ennen jotakuinkin niin, että ensin keväällä suunniteltiin verotusta, syksyllä metsästettiin ja seuraavana keväänä sitten kuultiin miten meni.
”Oma riista -palveluun kun kirjataan kaadot ja hirvihavainnot tarkasti, päästään reaaliajassa seuraamaan ja reagoimaan verotuksen edistymiseen. Ei enää näppituntumaa ja miesmuistia”, sanoo Itkonen.
Hän kannustaa kaikkia metsästäjiä seuraamaan palvelua ja hirvitalousalueen tiheyshaarukan sekä tavoitteiden kehittymistä.
Pohjois-Savossa alueellinen riistaneuvosto on asettanut tiheystavoitteeksi 2,3–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.
Itkosen mukaan kanta on lähellä tiheyshaarukkaa kolmella alueella neljästä.
”Pohjois-Savossa on varauduttu pankkiluvilla. Jos hirvikanta on oletettua isompi, niin pankkiluvilla tilanteeseen voidaan reagoida.”
Pohjois-Karjalassa hirvenmetsästyksen lähtötilanne on toisenlainen kuin Savon puolella. Siellä hirvitiheyshaarukka on 2,2–3 hirveä tuhannella hehtaarilla.
”Suurpedot vaikuttavat metsästykseen merkittävästi. Kahdella hirvitalousalueella hirvitiheyttä on tarkoitus pienentää. Kahdella alueella tiheys on tavoitehaarukassa ja siellä jahtia sopeutetaan suurpetotilanteeseen.”
Itkonen ja kahdeksan muuta suunnittelijaa on palkattu Suomen riistakeskukseen hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeeseen. Kyseessä on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kehittämishanke, joka päättyy vuoden 2021 lopussa.
Päätavoitteina ovat muun muassa varmistaa, että riistatietoa hyödynnetään kattavasti hirvieläinkantojen hoidon suunnittelussa ja metsästyksessä läpi Suomen.
Myös menetelmien kehittäminen hirvieläinten ja suurpetokantojen hoidon alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi kuuluu ohjelmaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
