Kartellikäräjät: Metsäyhtiöiden asianajajat hiillostivat Suuren Savotan asiantuntijaa

Suuri Savotta -ryhmän korvausvaatimuksissa mänty- ja kuusitukilla vahinkoprosentti on 13 ja koivutukilla 10. Kuva: Pentti Vänskä

Vääntö metsäyhtiöiden puukartellin aiheuttamien vahinkojen laskentamalleista jatkuu Helsingin käräjäoikeudessa.

Tänään maanantaina kuultiin Suuri Savotta -kanneryhmän nimeämää todistajaa, kauppatieteiden maisteri Oskari Harjusta, joka esitteli laskelmansa Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n muodostaman kartellin vaikutuksesta puun hintoihin vuosina 1997–2004.

Suuri Savotta -ryhmään kuuluvat 476 metsänomistajaa vaativat metsäyhtiöiltä yhteensä noin 11 miljoonaan euron vahingonkorvauksia kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Metsäyhtiöiden asianajajat hiillostivat Harjusta tämän laskentamallien perusteista.

Metsäyhtiöt kyseenalaistivat Harjusen laskelmissa käytetyn aineiston laajuuden ja kattavuuden, kun verrataan kartellijakson ja kartelliajan ulkopuolisen vertailujakson puukauppojen hintoja.

Metsänomistajia, jotka olivat tehneet kauppoja kummallakin jaksolla, oli otoksessa mukana vain noin 20.

Metsäyhtiöt tivasivat myös, miksi saman metsänomistajan tekemistä kaupoista oli poimittu alhaisimpaan hintaan tehdyt kaupat, ei keskiarvoa.

Harjunen esitteli laskelmansa, kuinka kartelli alensi kuitupuiden hintaa.

Tukkien hintalaskelmia ei hänen mukaansa voinut tukkien laatuerojen vuoksi esitellä. Hän myönsi, että hänen laskentamallinsa ei näyttänyt kartellin alentaneen tukin hintaa, pikemminkin päinvastoin.

"Koska tukista tuli teorian vastaisia positiivisia tuloksia, ne oli syytä hylätä", Harjunen totesi. Hänen mukaansa kuitupuulaskelmat kertovat kartellin vaikutuksesta myös tukin kohdalla.

Suuri Savotta -ryhmän korvausvaatimuksista noin 70 prosenttia kohdistuu tukin hintaan.

Korvausvaatimuksissa mänty- ja kuusitukilla vahinkoprosentti on 13 ja koivutukilla 10.

Kuitupuista männyn ja koivun vahinkoprosentti on 25 ja kuusen 15.

Käräjäoikeus kuulee lähiviikkoina Suuri Savotta -ryhmän ja metsäyhtiöiden nimeämiä useita asiantuntijoita, jotka esittelevät laskelmiaan kartellin vaikutuksista.

Laskentamalleihin on otettu mukaan lukuisia erilaisia muuttujia.

Malleissa on eroja, kuinka esimerkiksi Venäjältä tuodun puun mahdollinen vaikutus suomalaisen raakapuun hintaan tai sellun hintakehitys tai metsäteollisuuden käyttöaste tai Suomen bruttokansantuote otetaan huomioon.

Harjunen korosti, että oleellisinta laskentamalleissa on kartellijakson pituus.

Jos kartellin vaikutuksen katsotaan päättyneen heti huhtikuun lopussa 2004, kun UPM paljasti kartellin, silloin laskentamallien tuloksissa ei kartellin vaikutus näy tai se on hyvin pieni.

Jos taas kartellin jälkivaikutuksen arvioidaan kestävän vuoden 2004 loppuun, silloin kartellin hintoja alentava vaikutus näkyy tuloksista.

Ero syntyy siitä, mikä määritellään "kartellijaksoksi" ja mikä kartellijakson ulkopuoliseksi "kontrollijaksoksi", johon hintakehitystä verrataan.