Metsähallitushaluaa erityisaseman
Metsähallitukseen kohdistetaan ristiriitaisia odotuksia. Pääjohtaja Esa Härmälän mukaan yhteiskunnan moninaiset odotukset puoltavat erityisjärjestelyjä, kun seuraava hallitus päättää Metsähallituksen asemasta.
Uutta Metsähallituslakia on valmisteltu jo kuusi vuotta. Härmälä pitää aikaa liian pitkänä. Hän perää seuraavalta hallitukselta nopeita toimia asian suhteen.
”Vuosia jatkuneet organisaatiohankkeet ovat hämärtäneet, mitä valtion mailta ja vesiltä halutaan. Epätietoisuus tulevasta alkaa jo haitata toiminnan kehittämistä.”
”Yhteiskunta vaatii meiltä monipuolisia ja jopa ristiriitaisia palveluita. Koska lähtökohta on poikkeuksellinen, meitä voi perustellusti käsitellä erillistapauksena.”
Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema Metsähallituslaki juuttui kovaan vastustukseen viime syksyllä. Tarkoitus oli yhtiöittää Metsähallituksen metsätalous omaksi tytäryhtiökseen.
Ministeriö perusteli uudistusta EU:n vaatimuksella purkaa valtion liikelaitosten konkurssisuoja ja verohelpotukset.
Perustettavalle metsätalousyhtiölle olisi annettu lailla säädetty yksinoikeus valtion metsätalouden harjoittamiseen. Toisaalta se olisi ollut velvollinen toteuttamaan Metsähallitukselle säädettäviä yhteiskunnallisia velvoitteita.
Valtion maa- ja vesiomaisuus oli tarkoitus säilyttää emoliikelaitoksen hallinnassa. Hankkeen arvostelijat epäilivät, ettei perustettavan yhtiön tasetta olisi saatu riittävän vahvaksi ilman maita ja metsiä.
Härmälä painottaa, että Metsähallitusta on katsottava kokonaisuutena. Pilkkomisen sijaan sitä pitäisi vahvistaa.
Härmälän mukaan Metsähallitus pystyy edelleen tulouttamaan 120 miljoonan euron tasoista summaa valtiolle vuodessa.
Siitä ylöspäin menevät vaateet pakottavat tuottavan omaisuuden myynteihin, mikä ei ole järkevää.
Metsähallitus tekee tuloksensa pääosin pohjoisella männyllä. Sen myymästä puusta neljä kuutiota viidestä on mäntyä. Tärkein puutavaralaji on mäntykuitupuu.
Koska valtion maat sijaitsevat pohjoisessa, kuljetusmatkat ovat pitkät.
”Me olemme varsinainen logistiikkatalo. Kuljetuskustannuksista on nipistetty jokainen sentin puolikas.”
”Viime vuosina puukauppaa on jarruttanut puun kysynnän heikkous”, myöntää Härmälä.
Metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit tulevat siis myös Metsähallituksen tarpeeseen. Ehkä vielä enemmän niitä odottavat pohjoissuomalaiset metsänomistajat, jotka katsovat Metsähallituksen puiden tukkivan omat myyntimahdollisuutensa.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
