Stora Enso investoi Uimaharjuun ja Imatralle 94 miljoonaa euroa – yhtiön tulos parani

Stora Enso investoi Uimaharjun Enocellin sellutehtaalle Joensuuhun 52 miljoonaa euroa liukosellukapasiteetin kasvattamiseen. "Investoidessamme tehtaisiimme Suomessa odotamme, että maan vientiteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky pystytään turvaamaan ja sitä voidaan jatkossa parantaa edelleen", Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström lähettää terveisiä osavuosikatsauksessa. Kuva: Mikko Makkonen

Stora Enso investoi Uimaharjun Enocellin sellutehtaalle Joensuuhun 52 miljoonaa euroa liukosellukapasiteetin kasvattamiseen ja Imatran tehtaille 42 miljoonaa euroa kemihierteen (ctmp) saatavuuden parantamiseen, Stora Enson tiedote kertoo.

Puun käyttöön investoinneilla ei ole merkitystä, joten ne tietävät vain vähäisiä muutoksia puunhankinnalle.

Havukuidun kulutus lisääntyy hieman Imatralla investoinnin myötä. Koivukuidun käyttö kasvaa Uimaharjussa marginaalisesti, havukuidun tarve pysyy ennallaan.

Uimaharjun sellutehdas muutetaan valmistamaan jatkossa vain liukosellua. Havupuusellun valmistus loppuu investoinnin myötä kokonaan. Tehtaan vuotuinen liukosellukapasiteetti kasvaa 430 000 tonniin, josta 185 000 tonnia valmistetaan lehtipuusta ja 245 000 tonnia havupuusta. Investointi pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Sen odotetaan ylittävän biomaterials-divisioonan eli sellutehtaiden käyttöpääoman tuoton (rooc) 15 prosentin tavoitteen, ja sillä odotetaan olevan positiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Liukosellua voidaan käyttää korvaamaan puuvillaa ja erilaisia öljypohjaisia materiaaleja, kuten polyesteriä. Kiinnostusta liukoselluun lisää kuitukankaiden kasvava kysyntä ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus viskoosia ja muita vastaavia materiaaleja kohtaan.

"Pohjoismaissa sijaitsevissa tehtaissamme keskitymme erikoisempiin sellulaatuihin, kuten revinnäis- ja liukoselluun. Investointi tukee samalla Enocellin tehtaan muutosta integroiduksi, uudenlaisia biopohjaisia kemikaaleja valmistavaksi biojalostamoksi", sanoo Stora Enson biomaterials-divisioonan johtaja Markus Mannström.

Imatran tehtailla investoidaan uuteen ctmp-massan eli kemihierteen kuivaimeen, pulpperiin ja selluvaraston laajennukseen. Tavoitteena on parantaa ctmp-massan saatavuutta ja vauhdittaa mikrokuitusellun (mfc) kaupallistamista.

Poikkeuksellisen hyvän lujuutensa ja täysin uusiutuvien raaka-aineiden ansiosta mikrokuitusellu soveltuu uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia, paremmin moniin eri käyttötarkoituksiin.

Hanke on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Investoinnin odotetaan ylittävän consumer board -divisioonan eli kuluttajapakkauskartonkien liiketoiminnan käyttöpääoman tuoton (rooc) 20 prosentin tavoitteen, ja sillä odotetaan olevan marginaalinen vaikutus liikevaihtoon.

"Investointi edistää nestepakkaus- ja elintarvikekartonkien kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi se tukee meneillään olevaa mikrokuituselluinvestointia. Sen myötä pystymme vastaamaan asiakkaiden kysyntään ratkaisuilla, jotka mahdollistavat pienemmän raaka-aineiden kulutuksen, kestävämmät ja kevyemmät pakkaukset sekä uusiutuvien päällysteiden käytön", sanoo Stora Enson consumer board -divisioonan johtaja Annica Bresky.

Stora Enson tulos parani tammi–syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Operatiivinen liiketulos nousi 693 miljoonasta eurosta 724 miljoonaan euroon, liikevaihtoon suhteutettuna 9,4 prosentista 9,6 prosenttiin.

Kannattavuusvertailussa Stora Enso jäi tiistaina numeronsa julkistaneelle UPM:lle, jonka liiketulosprosentti nousi 12,4 prosenttin.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Stora Ensolla nousi edellisen vuoden vastaavan jakson 10,6 prosentista 11,4 prosenttiin. UPM ylsi 11,7 prosenttiin.

Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström toteaa osavuosikatsauksessa, että Stora Enso vaihtoi rytmiä muutoksessa uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi.

Liikevaihto kasvoi jo kolmannella perättäisellä neljänneksellä, heinä–syyskuussa kasvua oli lähes viisi prosenttia.

"Keskeisessä osassa tässä kehityksessä oli Kiinan, Varkauden ja Murów’n muutoshankkeiden vakaa edistyminen. Myönteistä vaikutusta oli myös suotuisalla hintakehityksellä. Merkillepantavaa on, että liikevaihto ilman paperiliiketoimintaa kasvoi yli 11 prosenttia."

Sundström lähettää myös terveisiä Suomeen

"Investoidessamme tehtaisiimme Suomessa odotamme, että maan vientiteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky pystytään turvaamaan ja sitä voidaan jatkossa parantaa edelleen", Sundström toteaa.