Kilpisjärvi haluaa pitää erämaansa

ENONTEKIÖ (MT)

Metsähallitus selvittää parhaillaan, onko Käsivarren suurtunturialueella edellytyksiä kansallispuistoksi.

Aluetta esitti Saanan luonnon ystävät – Luomus ry, kun ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) pyysi ehdotuksia viime vuonna. Noin satahenkinen Enontekiölle rekisteröity yhdistys ehdotti, että kansallispuisto sisältäisi ainakin alueet, jotka kattavat Saana-tunturin ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit sekä Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit.

Metsähallitus on tehnyt neljä rajausvaihtoehtoa, joista suurin kattaisi koko Käsivarren erämaa-alueen.

Käsivarren kansallispuisto on kenties ristiriitaisin neljästä ehdotuksesta, jotka Niinistö valitsi jatkoselvitykseen. Uusia kansallispuistoja ei ole kirjattu hallitusohjelmaan.

Suurin osa Kilpisjärven asukkaista vastustaa kansallispuistoa jyrkästi.

Kansallispuistolaki kieltää moottoroidulla ajoneuvolla kulkemisen. Kilpisjärveläiset pelkäävät, että kansallispuisto katkaisee heiltä siten yhteyden erämaan järviin ja tuntureihin. Lähituntureita kauemmas on lähes mahdoton kulkea ilman moottorikelkkaa.

Muut selvitysalueet ovat Salon Teijo, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla sijaitseva Olvassuo ja Konneveden ja Rautalammin kunnissa sijaitseva Etelä-Konnevesi. Niitä ovat ehdottaneet ja toivoneet pääasiassa paikalliset asukkaat.

Käsivarren kansallispuistoselvitystä vetää Metsähallituksen erikoissuunnittelija Arja Vasama. Hänen mukaansa Käsivarren kansallispuistohanketta puoltavat sen ainutlaatuiset luontoarvot sekä kansallispuistostatuksen imagohyöty.

”Suomesta puuttuu alpiinisen vyöhykkeen kansallispuisto”, hän sanoo.

Selvityksen mukaan Suomen 400:sta tunturikasvilajista 40 elää ainoastaan Käsivarren alueella.

Kilpisjärvellä kirjataan noin 50 000 yöpymistä vuosittain. Kilpisjärven yleiskaavaluonnoksen tavoite on, että yöpymiset kolminkertaistuvat.

”Kansallispuistossa pystytään järjestyssäännöillä ja rakenteilla ohjaamaan ihmisten kulkemista. Näin varaudutaan etukäteen, ettei kävijämäärän kasvu kuluta luontoa”, Vasama toteaa.

Eniten kansallispuistoa vastustavat Kilpisjärven matkailuyrittäjät. Kylä käytännössä elää matkailusta.

Liikevaihtoa kertyy lähinnä kevättalven matkailijoista, joita kuljetetaan kelkoilla erämaahan hiihtoretkille, metsästämään ja pilkille.

Vasaman mukaan joitain majoitusyrittäjiä kansallispuiston tulo hyödyttää.

Ministeri Niinistö on sanonut monissa yhteyksissä, ettei kansallispuistoa perusteta ilman paikallisten tukea. Metsähallitus on myös väläyttänyt mahdollisuutta, että matkailuyrittäjät saisivat käyttää ainakin Haltille vievää kelkkareittiä.

Kilpisjärveläiset eivät ministerin ja Metsähallituksen vakuutteluja kuitenkaan usko.

SUVI NIEMI

Kansallis-

puistossa

pystytään järjestyssäännöillä ja rakenteilla ohjaamaan

kulkemista. Näin varaudutaan

etukäteen, ettei

kävijämäärän kasvu kuluta luontoa.

Avaa artikkelin PDF