Mänty menestyy männynmailla
Laatupuun kasvattajan pahimpia virheitä on metsikön perustaminen puulajin kannalta sopimattomalle kasvupaikalle.
Rehevillä kankailla mänty varttuu liian nopeasti. Tuloksena onkin yleensä rekkalasteittain energia- tai kuitupuuta, seassa jokunen tukki.
”Luontaisia männynmaita ovat kuivahkot ja kuivat kankaat. Niillä kasvu on sopivan hidasta, ja jopa istutustaimikot varttuvat laadukkaina. Kuivat kankaat yleensä joko kylvetään tai uudistetaan luontaisesti”, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija Mikko Hyppönen kertoo.
Ennen kylvöä tai luontaista uudistamista kasvualusta muokataan koneellisesti. Taimia pyritään saamaan 4 000–5 000 kappaletta hehtaarille, istutuksessa taimia pannaan maahan puolta vähemmän, noin 2 000–2 500.
”Istutuksessa maanmuokkauskin on yleensä voimakkaampaa. Luonnontaimet täydentävät istutusta.”
Tuoreilla kasvupaikoilla puiden oksat kasvavat paksummiksi kuin kuivemmilla mailla. Oksien paksuutta lisää latvuksen kasvu sivusuunnassa, tämä heikentää puun laatua.
Laatutukin kasvattajan kannattaa istuttaa männyt männynmaille ja kuuset kuusenmaille. Sopiva kasvupaikka kohentaa tukkiprosenttia ja varmistaa laatutukin saantoa.
”Tarkkasilmäinen metsänomistaja voi myös löytää kasvupaikkoja, joissa menestyvät sekä kuusi että mänty yhtä aikaa”, Metlan erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen sanoo.
Rehevien maiden mäntytaimikot kasvavat yleensä liian nopeasti, jotta laadusta tulisi kunnollista.
Laatupuun kasvattajan on hyvä huomata, että kuusen merkitys tukkipuuna on kasvanut.
”Kuusenkasvatuksen lisäämistä kannattaa harkita, mikäli kuusesta on odotettavissa parempaa laatua kuin männystä, vaikka pohjoisen tuoreilla kankailla kuusi kasvaa mäntyä hitaammin”, kertoo Hyppönen.
Kun suunnitteilla olevan päätehakkuun ajankohta varmistuu, taimet kannattaa tilata taimitarhalta hyvissä ajoin. Samalla taimistolle kerrotaan uudistusalan sijainti, jotta taimet voidaan kasvattaa alkuperä huomioiden.
”Männyn pottitaimet ovat lähes aina yksivuotiaita, kuusentaimet yksi- tai kaksivuotiaita.”
Hirvikannan koolla on merkitystä taimikoiden menestymisessä ja laatupuun kasvatuksessa.
”Kun hirvikanta on metsästetty vähiin, on metsänomistajilla hyvät mahdollisuudet taimikoiden kasvattamiseen. Pohjoisen puusta saadaan usein vain yksi tukki, ja hirven tekemät jäljet näkyvät siinä”, Jalkanen kertoo.
Hirvituhot keskittyvät rehevien maiden taimikoihin.
Hirvet pitävät männyntaimista, jotka varttuvat lehtipuiden varjossa. Ne maistelevat mielellään myös typpirikkaita täydennystaimia.
Taimikko kannattaa perata ajoissa, usein jopa kahteen kertaan. Ranganvaihtoja aiheuttavat hirven lisäksi myös versoruoste ja myyrä. Myyrät nävertävät yleensä niin pieniä taimia, että vahingot korjaantuvat luontaisesti.
”Mikäli taimi jää eloon, suurin vahinko koituu sen kaksirunkoiseksi muuttumisesta.”
Mäntytaimikoiden kasvava ongelma on kasvitautien, kuten tervasroson lisääntyminen. Maitikoiden kautta oksaan ja latvukseen iskevä tauti tappaa ennen pitkää puun, aikaa myöten jopa koko metsikön.
”Tervasrososta tulee ongelmia, kun mäntyä on viljelty liian reheville kasvupaikoille, kuten kuusen maille.”
Männyn kasvumailta on myös syytä poistaa aikuiset haavat ja haavantaimet, sillä haapa on männyn laatua pilaavan kasvitaudin, männynversoruosteen väli-isäntä.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
