Tuntsan metsät toipuvat suurpalosta hitaasti
SALLA
Salamoinnista kesäkuussa 1960 syttynyt Suomen lähihistorian suurin metsäpalo kärvensi yli 20 000 hehtaaria jäkälikköä, tunturipaljakkaa ja metsämaata Pohjois-Sallassa.
Kuukauden tulihelvetin aikana kasvullista metsää paloi Tuntsalla 10 000 hehtaarin verran. Sammutuksessa urakoi parhaimmillaan tuhat miestä.
”Metsiä viljeltiin paloa seuranneen nokisavotan jälkeen kylvämällä ja istuttamalla. Maa muokattiin auraamalla ja laikuttamalla”, kertoo Metsähallituksen tiimiesimies Jari Kantia Savukoskelta.
Kantia sanoo, että osa Tuntsan palon jälkeisistä viljelytoimista kohdistui myös metsämaiden ulkopuolelle.
”Kohteille, jotka sijaitsevat alle 300 metrin korkeudella merenpinnasta, on saatu hyvät metsät. Yli 300 metrin korkeudella epäonnistumiset ovat olleet melko totaalisia.”
Arktisten olosuhteiden lisäksi Tuntsan metsien heikkoa uudistumista pönkittivät laajat hakkuuaukiot. Puut pystyyn ostanut Kemi Oy hakkasi nokipuiden lisäksi myös paloaluetta ympäröiviä metsiä savotan kannattavuutta parantaakseen.
Maanpinnan lämpötila romahtaa, kun aukon koko kasvaa. Tuulen vaikutus nelinkertaistuu aukon pinta-alan kaksinkertaistuessa.
”Äärevien alueiden puuston minimitekijä ei ole ravinne vaan lämpö. Kun lämpösumma kutistui, taimien kasvu heikkeni.”
Tuuli ja ahava nujersivat havupuiden taimia heti alkuunsa. Tuntsalla on laajoja alueita, joissa kasvaa vain kolmisensataa havupuuta hehtaarille. Tuhkasta nousi myös heikkotuottoista hieskoivua, joka hillitsee tuulten vaikutusta.
”Alavammilla ja rehevämmillä kohteilla kasvaa 500–700 havupuuta hehtaarille. Taimikonhoidoissa ne saavat tilkettä koivusta.”
Kantia esittelee Tuntsan ylängöllä 380 metrin korkeudella kasvavaa miehen mittaista kuusta, joka pienestä koostaan huolimatta on jo 40-vuotias.
”Kun tästä laskeudutaan sata metriä alaspäin, sieltä löytyy oikeaa metsää. Valtaosa paloalueesta on merkitty kitu- ja joutomaaksi, joita ne olivat ennen paloa.”
Tuntsan suurpalon kesä oli viime vuosisadan kuumin. Sen jälkeen lämpimiä kesiä on nähty Itä-Lapissa etenkin 2000-luvulla, jolloin kasvukaudet ovat jatkuneet keväästä.
”Parhaiten uudistuneilta alueilta on saatu 30 000–40 000 kiintokuutiometriä ensiharvennuspuuta. Poistumat ovat 30–40 kiintoa hehtaarille, vuotuiset pituuskasvut ovat 30–50 senttiä”, kertoo Kantia.
Hyvien käpysatojen väli Tuntsalla voi olla jopa 15–20 vuotta. Lämpösummien karttuessa on kunnollisia käpysatoja nähty alueen alavimmilla osilla viime vuosina useitakin.
”Täällä ei ole vakituista asutusta eikä myöskään käpyjen kerääjiä. Sadon talteen saamisessa on haastetta.”
Tuntsa kuuluu siemenkeräysalueeseen numero 10. Eteläisempää siementä ei voida käyttää. Siemenpula voi johtaa istutusten lisääntymiseen.
”Aikaiseksi on saatava 50-senttinen taimikko 25 vuodessa, se on maanomistajan vastuulla.”
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan pohjoisessa männyn luontaiseen taimettumiseen tarvitaan vähintään sata siementä neliömetrille.
”Tutkimusten mukaan vuosia, jolloin siemeniä varisee maahan tuon verran ja odotettu itävyysprosentti on samalla yli 50 prosenttia, esiintyy keskimäärin vain yhden kerran 14 vuoden jaksolla”, kertoo Metlan erikoistutkija Mikko Hyppönen Rovaniemeltä.
Tuntsan palo oli paitsi suurtuho, myös luonnon järjestämä kurssi arktisten metsämaiden uudistajille. Itä- ja pohjoisrinteillä yli 300 metrissä kasvavat metsät on jätetty rauhaan metsätaloustoimilta, sillä luontainen ja keinollinen uudistaminen on epävarmaa.
”Isoja aukkoja ei pidä hakata kohteille, jossa metsän uudistuminen on kyseenalaista.”
Tästä syystä pohjoisessa ja korkealla sijaitseva Tuntsa on kauttaaltaan suojametsäaluetta, jossa metsää on käsiteltävä varoen. ”Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisen metsän jatkuva kasvatus ovat vaihtoehtoja, jotka vaativat opettelua.”
Uudistumisen ongelmana olivat myös 1970-luvulla yleisesti käytössä olleet paperipottitaimet.
”Paperipotti ei hajonnutkaan karuissa oloissa, juuret jäivät mottiin paperin sisälle”, Kantia kertoo.
Viimeiset täydennysistutukset tehtiin Tuntsalla vuonna 1985, metsää viljeltiin palon jälkeen yhteensä 8 838 hehtaaria.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
