Terva etsii pelastusta

Tervaa käytetään perinnerakentamisessa, mutta se soveltuu myös elintarvikkeisiin ja terveyden hoitoon. Kuvassa kuhmolainen tervayrittäjä Toivo Heikkinen tervaa Timppa- hevosen kavioita. Terva tiivistää kaviota ja ehkäisee kaviotulehduksia. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Mäntytervan pelastamiseksi kerätään rahaa. Mäntyterva on rekisteröitävä EU:n kemikaalisäädösten mukaan vuoden 2018 kesään mennessä. Muuten sen valmistamisesta tulee laitonta.

Pelastetaan terva -hanke arvioi rekisteröinnin hinnaksi 200 000 euroa. Hankkeessa mukana ovat Museovirasto, Kirkkohallitus sekä Kemianteollisuus ry.

”Rekisteröintiprosessi on liian kallis yksittäisten tervantuottajien toteutettavaksi. Siksi olemme käynnistäneet kampanjan tämän tärkeän rekisteröinnin tekemiseksi yhdessä, kaikkien toimijoiden käyttöön”, kertoo Kemianteollisuus ry:n johtaja Juha Pyötsiä.

”Rekisteröinti tarvitaan, jos tervaa tuotetaan enemmän kuin yksi tonni. Isosta tervahaudasta saadaan helposti jo useampi tonni tervaa.”

Suomessa on poltettu tervaa jo satoja vuosia, ja se on elintärkeää monien historiallisten rakennusten kunnossapidolle.

Terva on rekisteröitävä Euroopan yhteisön kemikaaliasetuksen Reachin edellyttämällä tavalla.

”Alan pienillä toimijoilla ei ole kuitenkaan mitään mahdollisuutta saada rekisteröintiprosessia tehtyä omin voimin”, Pyötsiä kertoo.

Rekisteröimishanke aloitetaan toden teolla elokuussa. Tukea tervan rekisteröimiseen toivotaan saatavan kemian ja metsäteollisuuden isoilta yrityksiltä ja säätiöiltä.

”Myös kansalaiskeräyksen mahdollisuutta on mietitty, mutta sen lainmukainen hoitaminen on vaativaa”, Pyötsiä pohtii.