Voisiko kuolinpesä tehdä puukaupat enemmistön päätöksellä? – Kimmo Sasi ei usko perustuslain tulevan ongelmaksi

Metsäteollisuus kaipaa helpompaa päätöksentekotapaa kuolinpesien metsänhoitoon. MTK toivoo, että metsänomistajia kannustettaisiin verotuksella sukupolvenvaihdoksiin elinaikana. Kuva: Risto Jussila

Metsäteollisuus ry toivoo, että kuolinpesien tahmeata päätöksentekoa helpotettaisiin.

"Yhtenä kehittämisideana on esitetty enemmistöpäätösten käyttöönottoa kuolinpesän metsäomaisuuden hoidossa – rajattuna nimenomaan metsän käsittelyyn", sanoo Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä.

Hänen mukaansa nykyistä kuolinpesien hoidon yksimielisyysvaatimusta ei voida pitää perusteltuna.

"Jos päätöksiä hoitotöistä ei saada tehtyä oikeaan aikaan, alkaa metsän kehitys ja puuntuotos vaarantua."

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola epäilee, että enemmistöpäätöksen mahdollistava muutos törmäisi perustuslakiin.

"Myös me tunnistamme taudin, mutta emme usko metsäteollisuuden haluamaan lääkitykseen. Heidän esityksensä karahtaa perustuslain yhdenvertaisuuteen", hän toteaa.

Tiirola myöntää, että perikuntien jäykkyys ei edistä tehokasta taloudellista toimintaa. Hän ei silti ymmärrä ajatusta, että perikunnan omistaman kesämökin kattoremontista päätetään eri perusteilla kuin vaikka taimikonhoidosta.

Myös muun muassa kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) on arvioinut, että asiassa tulee perustuslaki vastaan.

MT kysyi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa pitkään istuneen ja myös sen puheenjohtajana toimineen Kimmo Sasin mielipidettä asiaan. Sasi on oikeustieteilijä ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Hänen mielestään ongelmaa ei ole. Tällaisessa tapauksessa pohdittaviksi tulisivat perustuslaissa määrätyt omaisuuden suoja ja yhdenvertaisuus.

"Jollakin tavalla päätöksenteko pitää järjestää. Enemmistö voisi päättää vähemmistön puolesta, kunhan huolehdittaisiin siitä, että mukana on turvalauseke", Sasi sanoo.

Turvalauseke tarkoittaa sitä, ettei enemmistö saisi käyttää päätösvaltaansa väärin, esimerkiksi hävittää tai hukata omaisuutta, tässä tapauksessa yhteisesti omistettua metsää.

Yhdenvertaisuuspohdinnassa Sasi vertaa kuolinpesien tapausta vuonna 2016 käsiteltyyn metsälahjavähennykseen. Senkin kohdalla jouduttiin pohtimaan yhdenvertaisuuden toteutumista – kohdellaanko ihmisiä ja eri omaisuuslajeja samalla tavalla.

"Tuolloin valiokunta totesi, että vaikutukset ovat kiistanalaisia. Kuitenkin katsottiin, että tarkoitukset – edistää metsätaloutta ja teollisuuden puunsaantia sekä metsänhoidon työllisyys- ja investointivaikutukset – toteutuvat uudistuksen myötä."

Sasin mielestä samoilla asioilla voidaan perustella myös kuolinpesien päätöksentekoon ehdotettua muutosta.

Tiiirolan mukaan perikuntien purku onnistuu parhaiten verotuksellisilla kannustimilla.

Hän virittäisi uuden metsälahjavähennyksen sellaiseksi, että lähes kaikki metsät kannattaa siirtää seuraavalle sukupolvelle jo metsänomistajan elinaikana.

Metsälahjavähennyksen nykyiset alarajat jäivät Tiirolan mukaan turhan ylös. Pohjois-Suomessa vähennys hyödyttää yli 100 hehtaarin tiloja. Etelä-Suomessa siitä hyötyvät pienemmätkin tilat, mutta silti suurin osa metsänomistajista jää sen ulkopuolelle.

MTK:n mukaan tehokkainta olisi toteuttaa metsälahjavähennys kiinteällä vähennysprosentilla. Se voisi olla esimerkiksi 85 prosenttia ja siihen voisi liittyä tietty omavastuu. Silloin järjestelmä olisi paljon nykyistä yksinkertaisempi, ja se koskisi lähes kaikkia metsänomistajia metsäpinta-alasta riippumatta.

Olemassa oleviin perikuntiin metsälahjavähennys ei pure. Niiden osalta Tiirola suosittelee perikunnan maiden muuttamista yhteismetsäksi tai liittämistä paikkakunnalla jo toimivaan yhteismetsään.

Tilan myyminenkin on pirstomista parempi ratkaisu, nyt kun metsillä on kova kysyntä.

"Huonoin vaihtoehto on, ettei tehdä mitään", toteaa Tiirola.

Metsäteollisuus ry on huolissaan myös kuolinpesien yhteystietojen huonosta saatavuudesta. Tilanne hankaloittaa puunostoa.

"Sen suhteen tilanne on ollut hyvin heikko jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä millään taholla ei ole ajantasaista ja kattavaa rekisteriä, josta kuolinpesien kaikkien osakkaiden yhteystiedot olisivat saatavissa."

Askel oikeaan suuntaan Väkevän mukaan otettu, kun Suomen metsäkeskus on alkanut saada Verohallinnolta kuolinpesän yhteyshenkilöiden tietoja.

"Tavoitteena tulee olla järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikkien osakkaiden yhteystiedot ovat jatkossa ajan tasalla ja alan toimijoiden saatavissa samaan tapaan kuin muidenkin metsänomistajien yhteystiedot."

Yksinkertaisimmin tähän Väkevän mukaan päästäisiin, kun velvoitettaisiin kuolinpesät tekemään selvennyslainhuuto, jolla omistajatieto tulisi julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.