Hakkuuoikeuksien päättyminentuo muutoksia Slovenian metsäteollisuuteen
Pokljukan alueella on sekä yksityisiä että valtion metsiä, valtiolla työskentelevä metsänhoitaja Damjan Oražem kertoo. Alueelle laaditaan yhteinen kymmenen vuoden metsäsuunnitelma. Heli Virtanen Kuva: Viestilehtien arkistoLJUBLJANA/POSTOJNA,
SLOVENIA (MT)
Slovenia on EU:n ainoa maa, joka on myöntänyt yksityisille metsäyhtiöille hakkuuoikeudet valtion metsiin. Kahdeksikymmeneksi vuodeksi myönnetyt oikeudet päättyvät vuonna 2016, joten nyt harkitaan, mitä sen jälkeen seuraa.
”Vaihtoehtoja on näillä näkymin kaksi: joko valtio perustaa oman metsäyhtiön tai yksityiset yhtiöt jatkavat toimintaansa”, hallituksen neuvonantaja Alexander Golob maatalous- ja ympäristöministeriöstä kertoo.
”Jälkimmäinen vaihtoehto toisi kilpailua, mikä olisi hyvä.”
Toistaiseksi hakkuuoikeuden saaneita yhtiöitä ei ole velvoitettu jalostamaan puuta. Raakapuuta on virrannut naapurimaihin, eivätkä yhtiöt ole käyttäneet puun myynnistä saamiaan voittoja kotimaisen metsäteollisuuden kehittämiseen.
Jos uudet hakkuuoikeudet myönnetään yksityisille yhtiöille, yhtiöt todennäköisesti velvoitetaan huolehtimaan myös puun jatkojalostuksesta.
”Valtio on alkanut ymmärtää, että metsäsektori voi auttaa sitä selviämään talouskriisistä. Tähän asti muita teollisuudenaloja on pidetty kiinnostavampina.”
Lounais-Slovenian alueella toimivassa metsäyhtiössä Gozdno gospodarstvo Postojnassa tunnelma on luottavainen.
”Vaikuttaa todennäköiseltä, että metsiin myönnetään uudet hakkuuoikeudet. Yhtiömme on yksi Slovenian suurimmista puunjalostajista. En usko, että meillä on ongelmia saada hakkuuoikeutta”, yhtiön toimitusjohtaja Frenk Kovač sanoo.
Gozdno gospodarstvo Postojna työllistää noin 400 henkilöä. Heistä puolet on metsätöissä, loput puujalostuksessa. Lisäksi yhtiö käyttää noin 200:aa alihankkijaa muun muassa puutavaran kuljetukseen.
Gozdno gospodarstvo hankkii käyttämästään puusta noin 60 prosenttia valtion, loput 40 prosenttia yksityisistä metsistä.
”Osuudet pitäisi pystyä kääntämään toisin päin”, Kovač sanoo.
Yhtiöllä on hakkuuoikeus noin 30 000 hehtaariin valtion metsiä. Kaikkiaan se käyttää noin 200 000 kuutiometriä puuta vuodessa.
Yksityisten metsätilojen pieni koko vaikeuttaa puunhankintaa.
”Slovenian yksityismetsien hakkuut voisivat olla 3–4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt hakataan vain puolet siitä. Metsät vanhenevat ja ovat huonossa kunnossa”, Kovač kertoo.
”Sahaukseen parhaiten sopiva puu on läpimitaltaan 40–50-senttistä ja iältään satavuotiasta. Meillä sahoille tulee puuta, joka on kasvanut metsissä 200 vuotta ja joka on laadultaan katastrofaalista.”
Oman mausteensa soppaan tuo avohakkuut kieltävä metsälainsäädäntö.
”Mielestäni avohakkuut pitäisi sallia joillain alueilla ja pienessä mittakaavassa. Kaikkialla eroosiosta ei ole vaaraa.”
Gozdno gospodarstvo jalostaa lähes kaiken hakkuista kertyvän puun itse.
”Puuta ei kannata myydä muualle. Vain puun jalostaminen mahdollisimman pitkälle itse tuo kilpailukykyä muihin nähden”, Kovač sanoo.
Pellettejä ja rakennusteollisuuden materiaaleja valmistavalla Gozdno gospodarstvolla on vientiä noin 50 maahan, levyjen ja palkkien osalta Suomeenkin.
”Iso shokki koettiin kolme tai neljä vuotta sitten, kun talouskriisi alkoi. Espanjan, Portugalin ja Italian markkinat romahtivat. Nyt vientiä on viritelty esimerkiksi arabimaihin.”
Kovač uskoo myös tuotekehityksen tarpeellisuuteen.
Yhtiö on selvittänyt muun muassa nesteytetyn puun tuotantoa yhdessä yliopistojen kanssa. Kemiallisessa prosessissa syntyvä materiaali näyttää tervalta. Kovač in mukaan se sopii moniin eri tarkoituksiin: energiantuotannon lisäksi siitä voi tehdä esimerkiksi polyuretaania, polyesteriä tai liimaa.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
