Talvella kylvetty taimikko sai puhtaat paperit
Metsäneuvoja Juha Niskanen laskee mittakepin avulla taimet, jotka mahtuvat neljän metrin säteisen koealan sisään. Jos koealalla on vähintään 15 tainta, niitä on hehtaaria kohden riittävästi. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoJANAKKALA (MT)
Terhakkaasti kasvaneet 5-vuotiaat saavat Maria Möllerin hymyilemään.
Vuoden 2007 itsenäisyyspäivänä koneellisesti kylvetyistä männynsiemenistä on kasvanut elinvoimainen taimikko, jonka tiheydestä ei ole moittimista.
Möllerillä kävi tuuri ”metsäkeskuslotossa”. Hän voitti kylvöalalleen taimikon vakiintumistarkastuksen.
Tarkastuksessa varmistetaan, että taimia on riittävästi ja ettei niitä uhkaa muu kasvillisuus.
Metsäkeskusten yhdistyttyä vakiintumistarkastuksia yhtenäistettiin. Nyt tarkastukset kohdennetaan vuosittain tiettyyn uudistamistyyppiin, metsäneuvoja Juha Niskanen kertoo.
Tänä vuonna vuorossa ovat vuonna 2007 kylvetyt taimikot.
Niskanen mittailee kylvöalaa ensin katseellaan.
”Hyvältä näyttää”, hän toteaa ja linjaa koealojen paikat. Neljän metrin säteisiltä ympyräkoealoilta lasketaan taimien lukumäärä ja keskipituus.
Niskanen kirjaa tulokset digitaaliseen maastotallentimeen, josta tiedot saadaan tarvittaessa suoraan työkoneelle.
Tarkastuksen lomassa on aikaa jutustella metsänhoitoon liittyvistä asioista ja esittää neuvojalle kysymyksiä.
”Tarkoituksemme on toimia metsänomistajan parhaaksi ja antaa heille tarvittavia neuvoja tarkastuksen ohella”, Niskanen sanoo.
Jos taimikko ei täytä vaatimuksia, metsänomistajan kanssa neuvotellaan, mitä sille tehdään. Tarvittavista toimenpiteistä tehdään suunnitelma, jotka metsänomistaja toteuttaa kohtuullisessa ajassa.
Jos uudistaminen jätetään kokonaan tekemättä, metsänomistaja joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen.
”Vain ääritapauksissa uudistamisvelvoitteen laiminlyönti johtaa rikosilmoitukseen. Tällöin hoitotyöt kilpailutetaan ja laskutetaan metsänomistajalta”, Niskanen kertoo. Hänen työuralleen kyseisiä tapauksia ei ole tullut vastaan.
Möller pitää metsätalouden tarkastuksia asiallisina ja tarpeellisina.
”On hyvä, että metsien uudistamisesta pidetään huolta. Osa, mitä metsästä saa, täytyy laittaa takaisin metsään”, hän luonnehtii uudistamisen tärkeyttä.
Sen sijaan maatalouspuolen tarkastukset tuntuvat hänestä ylimääräiseltä vaivalta, kun hevos- ja viljatilalla ramppaavat milloin hygieniatarkastajat, milloin lannoitetarkastajat.
”Eikö viljelijään enää luoteta?” hän ihmettelee.
Valtaosa metsäkylvöistä tehdään keväällä, mutta ainakin Möllerin kuivahkolle hiekkamaalle syyskylvö sopii.
”Kun siemenet kylvetään juuri ennen pakkasia, ne eivät lähde itämään. Seuraavana keväänä ne imevät sulamisvesistä runsaasti kosteutta”, Niskanen valistaa.
Niskanen kehuu Möllerin taimikon tasaista kylvöjälkeä. Lisäksi maisemapuiksi jätetyt koivut ovat siementäneet mukavasti täydennystä.
”Huomaa, että näitä metsiä on hoidettu ajatuksella jo pitkään. Kuviot erottuvat selkeästi toisistaan”, Niskanen kehuu ympäröivää metsätilaa.
Möller kiittelee saumatonta yhteistyötä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
”Mukavaa, että olen saanut aina asioida saman toimihenkilön kanssa ja että hoitotöihin on aina saatu ammattilaisia”, hän iloitsee.
Möller saa taimikostaan puhtaat paperit, vieläpä hyvin arvosanoin.
”Ihan on ylpeä olo. Nämä ovat kuin omia lapsia”, hän myhäilee.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
